Dysplasialausunto

Vihdoin on koiraharrastajan piina ohitse. En tiedä, kuinka moni seuraajista on tehnyt koiralleen terveystarkastuksensa, mutta se on jännää aikaa. Ensin sormet ristissä kuvauksiin ja sitten saatkin jännittää tuloksia liiton puolelta. Meidän osalta jännitys on nyt ohi lonkkien ja kyynärien kanssa. Selkää vielä odotellaan.

Kuvauspäivä oli jännittävä ja meinattiin olla tyylikkäästi myöhässä. Ensimmäisiä kimppakuvauksessa oli meidän poppoo. Linkki sai rauhoituspiikin ja hyvin nopeasti pieni bordercollie vaipui uneen. Oli se sätkytellyt jalkojaan ja heilutellut häntäänsä. Kyllä tuollainen 17kg möntti rentona painaa paljon. Itselle tuli hirveä flashback menneisyydestä, kun istuin pannan ja hihnan kanssa ilman koiraa odotushuoneessa. Melkein itkuhan siinä meinasin tulla, mutta onneksi seuraava koirakko tuli jo paikalle niin ajatukset menivät toiseen suuntaan.

Kun kuvat saatiin otettua, pääsi Linkki heräilemään. Kuitenkaan vielä puolentunnin päästä ei junnussa näkynyt elonmerkkejä. Hieman nosti päätään, kun lääkäri kävi vislaamassa. Kannoin koiran siitä autoon, että pääsen maksamaan. Pari tuntia kuitenkin odoteltiin ja juteltiin, jotta koira virkoisi tarpeeksi. Kotiin päästyä se pysyi jo melkein jaloillaan, vaikka etu- ja takapää menivät eritahtia. Kotona oli unista koiraa, joka virkosi kunnolla vasta seuraavana päivänä.

Vihdoin ja viimein liitto kuitenkin lausui kuvat ja sieltä tuli tulokseksi lonkista B/B ja kyynäristä 0/0! Mulla on kuin onkin terve koira, vaikka kovasti olen pohtinut mitä sieltä voikaan tulla. Kaikki Linkin sisaruksethan on kuvattu terveiksi. Seuraavaksi onkin sitten edessä silmätarkkia, kun sopiva osuu kohdalle. Ja sitä selkäähän sitten odotellaan vielä. Hyvillä mielin kuitenkin voi jatkaa harrastamista ja vaikka lähettää Linkin agin ihmeelliseen maailmaan Maijan luokse. Nyt on tulevaisuus vain avoinna harrastusrintamalla.

Tanssi poika askelein gasellin

Pitkästä aikaa oli mukava lähteä treenaamaan tokoa. Palattiin aikojen alkuun - eli parkkihalliin. Sopivan lämmintä ja kuivaa tilaa jopa mun kaltaiselle hienohelmalle. Tai likaiset lattiathan sielläkin on, mutta se on pienempi paha kuin märkyys ja kylmyys. Hrr. Treeniseurana meillä oli tällä kertaa kaksi mitteliä - uros ja narttu.

Linkin treenisetti alkoi sillä, että palkkailin sitä rauhallisesta sivulla olosta. Meinasi hieman kiehua, kun oli pikkukaveraita. Naksuttelin junnulle seuraavaksi pää maassa makuuta targetilla, johon se taipui yllättävän hyvin, vaikka häiriö oli taattu kaiken muodossa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Linkki teki makuuta jossain muualla kuin sisällä. Tai ensimmäinen ja ensimmäinen, koska olen makuuttanut sitä ihan muutamia sekuntteja esimerkiksi talon edessä. Nyt se kuitenkin pysyi ja tarjosi pitkääkin makuuta niin. Plussat Linkille tästä.

Seuraavaksi otettiin pätkä seuruuta, jossa haettiin oikeaa paikkaa. Oli tänään kainalopalkalla ja teki hyvin. Pysyi oikealla paikalla, eikä edistänyt hirveästi. Jääviä otin yhden molempia. Ensin maahan jäävä - jolloin treenikaveri teki toiseen suuntaan myös saman jäävän. Ei ottanut häitiötä, pysyi hyvin, vaikka kiersin koko koiran laajalla kaarella ennen palkkaa. Seisomaan jäävässä ei arponut asentoa, vaan pysähtyi nätisti. Seisoi kokoajan paikallaan, mutta kun kiersin koiraa, kääntyi perään. Laitoin uudestaan seisomaan, jolloin pysyi, vaikka hieman katseli taakseen.

Tehtiin myös ryhmäpaikkis, jonka alkua häiritsi pari autoa ja ihmistä. Linkki meinasi hermostua siinä, mutta alkoi keskittymään pikkuhiljaa kunnolla. Jouduttiin tovi odottelemaan ja riehutin Linkkiä hetken. Tällä kertaa junnu makasi reunassa, toisen uroksen vieressä. Jäi hyvin, eikä ottanut häiriötä, vaikka toisen koiran kanssa häsättiin. Palkkaisin usein eri matkoista, kävelin tolpan ympäri. Rivin laitimmainen koira nousi ja lähti omistajansa luo, mutta Linkki pysyi tasaisen varmasti. Paikkis oli rauhallinen ja 1,5min kohdalla kävin hakemassa oman pois rauhassa, kiitin sitä ja kävelin kehän ulkopuolelle palkkaamaan. Linkki oli ihan superr! Paikkiksen jälkeen junnu jumppasi vielä 5m matkalta m - i - m - i - m vaihdot oikein. Maasta se nousi vajavaisesti sivulle. Muuten hyvät ja nopeat vaihdot nätillä tekemisellä.

Sen lisäksi se pitkästä aikaa odotti autossa vapaana, eikä ollut tehnyt mitään tyhmää kuskin penkille kiipeämistä lukuunottamatta. Käytiin vielä mitteleiden kanssa lenkki Aulangolle. Mitteleitten maailma ei kohdannut bortsun kanssa, joten bortsu rallatteli edessä, mutta pysyi hyvin maisemissa. Pimeillä poluilla kulkiessa se oli kiinni, koska luotto ei toimi vielä niin paljon. Haluan kuitenkin nähdä asiat ennen koiraa - en siinä vaiheessa, kun se ottaa hatkat.

Aamusta Linkki sai tehdä juttuja kapula suussa. Kulkea merkitylle paikalle, tuoda kapulaa eteen ja sivulle. Tehdä kaukoja. Oli kiva huomata, että koira pystyy tekemään asioita kapula suussa. Myös avopuoliso on leikkinyt koiran kanssa aktiivisesti pitoleikkejä ja asioiden piilottamista. Mukava seurata niiden keskinäisiä juttuja.

Uusia vanhoja juttuja

Käytiin tokoilemassa kaupunginpuiston kentällä vaihtelun vuoksi. Idän treenit oli siirretty sinne oman kentän huonouden takia, joten mekin lähdettiin hakemaan onnistumisia sinne. Miksipäs sitä muuten lähtisikään treenaamaan. Tuntui kyllä hetkellisesti siltä, että treeni oli sysipaskaa ja kaikki meni mönkään, mutta normaaleista tavoistani poiketen purin treenin puhumalla kaverin kanssa, kun mokoma erehtyi kysymään maagisen kysymyksen: "No, mites teidän treenit meni?" Loppujen lopuksi treenistä löytyi kuitenkin paljon hyvääkin, jos ei lasketa sitä, että sain kahdesti koiran näpeilleni palkkauksessa.

Alkuun Linkki teki pienen pätkän seuruuta. Sen myös videoin pitkästä aikaan. Linkistä ei taida olla kuin möllitokosta kunnollinen seuruu videolla. Kaivelin vanhoja juttuja ja sieltä löytyi enimmäkseen yhden - kahden - kolmen -askeleen seuruita.. Junnulla oli virtaa ja se tuppasi hieman edistämään ja painamaan, sekä siitä johtuen poikittaakin hieman. Pitää alkaa palkata se taaksepäin. Yhden perusasennon jättää vajaaksi ja hieman hölmöilee alkuun, taisi painaa huomattavasti jalkaan. Täykkäri on edelleen ruma ja koira irtoaa siinä hieman ja hakee omaa paikkaansa hetken aikaa. Toisen pään täykkriä en näe, mutta tuskimpa se sen kauniimpi oli. Ei se kuitenkaan näyttänyt niin pahalta kuin kuvittelin. Videon oton jälkeen seuruuttelin Linkkiä vielä isolla ympyrällä kumpaankin suuntaan ja se tuntui olevan ihan hyvin mukana siinä mitä tehtiin.



Seuraavaksi Linkki sai muistella merkin kiertoa. Se on viime aikoina kierrellyt ahkerasti eri objektiivejä alkaen puista, tolpista, kylteistä, kokonaisista pienistä rakennuksista... Myös silloin, kun ajattelin naksutella Linkille merkkiä, se kiersi merkin. No, nyt paimenpoika koitti kertoa, että se on kokonaan unohtanut miten merkki kierretään. Lyhyellä matkalla onnistui kiertäminen, muutaman kerran ajatus meinasi kokonaan hukkua, kun junnu tykkäsi singota täysiä eteenpäin tai kaataa koko törpön. Toki varmasti isompi ja korkeampi objekti on helpompi hahmottaa, mutta kyllä nyt luulisi kunnolla kiertävän pienemmänkin. Oli vain hieman aivot narikassa fiilis.

Otettiin ryhmässä paikkamakuu. Linkki kahden koiran välissä. Alkuun oli sitä mieltä, että rauhoittuminen ja käskyt ovat ihan turhia ja härväsi härväämistään typerästi. Moka oli kyllä omanikin, kun en ottanut koiraa kunnolla haltuun ennen riviin siirtymistä. Kun sain koiran vihdoin kontaktiin, ei sillä ollut hirveästi aikaa hölmöillä. Meni hieman vinoon makaamaan (pitää alkaa kiinnittää huomiota) ja piippaili parikertaa, mutta makasi rauhallisena. Palkkailin sitä välissä monta kertaa ja miinuutin jälkeen kävin vapauttamassa sen hyvästä makuusta käytyäni täydessä matkassa ja palattuani takaisin. Poistuttiin rivistä hallitusti ja riehuttiin vasta kauempana.

Lopuksi Linkki sai juosta ruutuun targetille vaihtelevilla etäisyyksillä. Bortsu muisti hyvin mitä ruudulta haettiin ja teki pätkät näppärästi. Se sai myös juosta tyhjään ruutuun, jääden kyllä hyvin paljon etureunan tuntumaan. Lopuksi vielä juoksi targetille, että saatiin hyvä paikka ja fiilis ruutuun.

Lopunkaiken junnu venaili kivasti tolpassa ja sai pariin otteeseen huomauttaa siitä, että sen pitäisi muistaa olla hiljaakin siellä. Teki hyvin töitä, sekä pääsi loppujen lopuksi Katjan tyttöjen kanssa leikkimään. Tai lähinnä Linkki rääkkäsi issikoita ja Lumo Linkkiä.

Prinsessat ja prinssi tokoilee

Hullut koiranaiset kokoontuivat jälleen yhtenä kauniina perjantaina (6.2) yhteen pitämään hauskaa koiramaisissa merkeissä. Omien synttäreiden hulinoissa kerettiin sopimaan näkeminen Maijan kanssa ja mukavasti saatiin myös Katjakin liittymään laumoineen mukaan. Sovittiin treffit Hämeenlinnaan, Kaupunginpuiston idylisiin maisemiin. Onneksi oli aurattu kenttä.

Maija poimi meidät aamutuimaan mukaan ja kivasti aurinko paistoi ja linnut lauloivat. Sää oli puolellamme, eikä ollut liian kylmä. Hetken juoruamisen jälkeen pääsimme tositoimiin. Linkillä oli hirveästi turhaa pölhöilyenergiaa, eikä se hävinnyt, vaikka koira sai juosta lumihangessa. Jopa se kaivoi minulle hangesta tölkin. Ajatuksena täysi kymppi, mutta ennen kuin kerkesin poimimaan aarteen talteen, oli viivakoodin kohdalla jo reikiä hampaista. Kiitos Linkki kultaisesta ajatuksesta ruokintasi suhteen.

Otettiin alkuun paikkamakuu ja makuun jälkeen paikkaistuminen. Päädyttiin ryhmässä keskelle. Linkki oli makuussa levoton. Sen pää pyöri ja hieman piippasin. Palkkailin koiraa hiljaisista hetkistä, eikä sen piippaaminen ollut mitenkään tauotonta. Suurimman osan ajasta se oli hiljaa. Maijan tullessa piilosta, nytkähti eläin hieman, mutta pysyi makuullaan. Otettiin heti perään lyhyt istuminen, jossa pään pyöriminen ja piippailu jatkui. Pysyi kuitenkin aloillaan, vaikka en kertaakaan palkannut.

Olen miettinyt tätä paikkamakuun piippausta, koska Linkki on tehnyt hyvin vähän ryhmäpaikkamakuuta. Muistelisin, että aikoinaan kun se Ziran kanssa makoili niin ääntä ei lähtenyt, eikä ensimmäisissä mölleissäkään. Toisissa mölleissähän sattui äksidentti, jossa toinen kisaaja rähähti Linkille ja tuijotti ahdistavasti bortsua koko ajan. Tämän jälkeen ollaan tehty koirien kanssa huomattavan vähän paikkista ja ensimmäinen kunnon kerta oli kokeenomaisissa, joissa Linkki oksensi (ja ajattelin sen piippaavan siksi). Nyt piippaukselle voisi olla syynä turha energia, vaikka koira oli huomattavasti levollisempi kuin aikaisemmin.

En sitten tiedä, mikä siitä kirvoittaa sitä ääntä. Kuvitteleeko se paikkamakuun olevan ahdistava (tähän mennessä maannut keskellä aina ja kahden koiran makuussa on levollinen, kuten myös yksin), jolloin taas voisi kuvitella, että muut koirat luo siihen paineen ja koiralla on väärä mielentila makuussa. Vai jännitänkö minä kenties paikkamakuuta liikaa ja tartutan levottomuuteni koiraan, jolloin se reagoi kuten reagoi. Miksi tämä on niin vaikeaa?

→ Käännyin kuitenkin fiksumpani puoleen. Maijan neuvosta otin onkeeni ja ajattelin opettaa bortsun makaamaan pää maassa. Muutamat treenit siitä onkin takana jo, ja hyvin hipeä mustavalkoinen otus tarjoaa pää maassa makaamista jo joitain sekuntteja. Häntä vaan tuppaa heilumaan, mutta silti mielentila on oikea. Saa nähdä kuinka kauan vie, että tämän voi viedä ulos. Toki näyttää rumalta, jos koira nostelee päätään kesken makuun tai tekee jotain muuta typerää. Tähän mennessä ollaan vain naksuteltu ja kerran olen vaatinut käskysanasta makaamaan.

Kuvasin treenailuista videotakin, mutta se on nähtävillä vain instagramissa. Tarkoituksena oli alkaa kuvaamaan enemmänkin tokovideoita, jotta näkisi kehityksen.

---

Omassa setissään sovittiin Linkin tekevän liikkuroitua treeniä, koska nyt siihen oli mahdollisuus. Pölhöilyenergiaa oli enemmän liikkeellä kuin aivoja. Liikkuroidussa seuruussa olin jähmeämpi kuin normaalisti. Jotenkin jännittää aina hieman olla fiksumman arvioivan silmän olla. Linkki reagoi (vai reagoiko?) ja teki omaa tasoaan alempana ja hukkaili ajatustaan huolella. Tosin omakaan ohjaukseni ei ollut luontevaa mihinkään suuntaan. Ei oikein saatu onnistunutta pätkää ja juoksuosuudella viimeinenkin ajatus hukkui. Tehtiin yksi onnistunut pätkä, josta palkka.

Seuraavaksi liikkeestä maahan. Koira oli aluksi hukassa, tsemppasi kyllä hyvin ja meni käskyllä maahan, mitä ei viime treeneissä suostunut tekemään kunnolla. Pysyi hyvin maassa, eikä reagoinut liikkuriin. Näytti hyvin simppeliltä ja onnistuneelta. Palkkasin pallolla.

Luoksarissa jäi hyvin, tuli ihan supervauhdilla. Viimetreeneissä hiippaili, tuli ravilla ja muutenkin epävarmasti. Nyt ei tietoakaan, ja löytyi laukkakin sieltä. Halukkaasti tuli sivulle, mutta jäi könöttämään joksikin aikaa jännittynein jaloin. Hetken kulutttua takamus painui maahan, silitin palkaksi.

Viimeisenä otettiin liikkeestä seisominen. Alussa oli jälleen hukassa ja kierroksilla. Tsemppasi hyvin mukaan, pysähtyi niiaamatta, eikä liikuttanut jalkojaan yhtään. Näppärä tyyppi. Palkkasin suoraan seisomisesta, kun oli niin kiva. Lopuksi heiteltiin hieman palloa.

Sain palautteeksi, että en edelleenkään pidä koirasta huoli liikkeiden välillä. Vaan se joutuu skarppaamaan aina itsensä ennen liikettä. Mikä on sinällään outoa, koska viimeksi kun tehtiin kokeenomaista, koira oli kokoajan hyvin messissä ja itsellä oli zen-tila. Nyt oli kuitenkin eri ääni kellossa. Taidettiin loppujen lopuksi olla molemmat yhtä ulkona.

En oikein tiedä mitä tälle pitäisi tehdä, tai pitäisikö tehdä mitään. Itse voin aina tsempata liikkeiden välejä kuntoon ja miettiä mitä ihmettä sitä lopuille tekisi. Toki voi olla, että koiralla oli vain huono päivä, kuten myös ohjaajalla. Tai sitten ollaan vaan huonoja. Mutta ainakin tietää taas, että mitä lähtee parantamaan. Ainakaan koira ei tällä kertaa oksentanut ja paikkamakuuseen meillä on suunnitelma.

Lopuksi lauman nuorimmaiset pääsivät vielä hieman painimaan ja otettiin ryhmäkuva, koska ilman sitä ei mitään olisi tapahtunut! Sen jälkeen me ihmiset pääsimme viettämään koko reissun odotetuinta, eli mäkkilounasta kera uusimpien juorujen ja rakentavien keskusteluiden keskelle. Hienoja naisia ja hienoja hetkiä, toivottavasti seuraavakin hetki tulee pian!

ps. Kiitos kuvista Maija!

Jo kahden vuoden ajan maailmaa nähnyt

Maija nappasi Linkistä kivat kuvat. Rakennekuva ei ehkä ole täysin edukseen, mutta ihan kivahan siitä on tullut. Synttäreitään Linkki viettää Katjan nelikon kanssa tänään myöhemmin kunnon metsäbailuilla.

Korkeutta en osaa sanoa kuinka paljon tuolla on, mutta painoa on kertynyt 17,6kg tänä aamuna mitattaessa. Lihaksiakin junnu on kivasti kehittänyt talven myötä hankiralleilemalla, joten pitää muistaa pitää niistä huolta myös kesällä.

On se rakas. Ja ihana. Ja komea. Vaikka vähän rumalapsi.

Uutta pantaa ja arvontaa!

En muistakaan, että olisin hehkuttanut Linkin synttärilahjaa. Ostin sen jo tammikuussa, kun Valto-tuotteilla oli meille täydellinen tuote valmiina. Ainoa vain, että se on väärän värinen ja odottaa seurakseen oikean väristä hihnaa. Olen myös aina todennut, ettemme tarvi hienoja pantoja, kun meillä on tarpeeksi satunnaisia Rukka-pantoja, sekä Ocan vanhoja pantoja, joista käytössä on ollut pinkki Hurtta ja nahkainen niittipanta. Mutta ehkä se bortsu tarvitsi kokonaan ihan oman THE pannan. Joka nyt oli kuitenkin hetken mieliteko vain.

Valto-tuotteet ovat yhden naisen yritys. Käsityöihme tekee melkein mitä vaan, takeista pantoihin, hihnoihin ja valjaisiin. Meillä Valtolta on myös Linkin tummanvihreän valjaat, jotka kesemmällä tilasin sieltä. Hyvin ovat kestäneet käyttöä ja kulutusta. Tuo uusi panta on nyt ollut menossa mukana puolisen kuukautta ja vakiintunut meidän arkipannaksi hyvin. Panta tuntuu kivalta käsissä ja näyttää magealta myös bortsun kaulassa. On sopivaa kokoa, sekä kestävän oloinen. Tarpeeksi leveä myös.

Iloinen pantamalli, ja sotkuinen asunto

Panta on tehty siististi ja huolella, joten en edes pelkää sen hajoavan. Ainoana miinuksena voisin keksiä tähän, että olisin ehkä kaivannut hieman isompia kiinnityslenkkejä, mutta muuten tuo panta on ylittänyt odotukseni ihan täysin. Toimitus oli myös äärettömän nopea, tosin panta oli jo valmis, mutta muutamassa päivässä maksun jälkeen tipahti panta postiluukusta hyvin pakattuna.

Valto-tuotteille tuli myös uusia nauhoja hetki sitten ja esimerkiksi Valto-tuotteet sponssaa tähän Susiasukkien arvontaan pannat, jossa on helppo tutustua pannan tekijään, joka valtaa markkinoita kovaa vauhtia. Me ollaan ainakin tykätty hirveästi! Osallistukaa arvontaan ja toivokaa, että onni napsahtaa kohdalle. Tai jos ei napsahda, niin varmasti Valto-tuotteiden kuosista löytyy joku miellyttävä, josta oman pannan voi tilailla.

ps. Linkin luustokuvat takana, krapulasta selvitty. Odotellaan vielä kennelliiton päätöstä, ennen kuin julkaisen mitään.

Minun ystäväni on kuin villasukka

Tämän alkuvuoden aikana olemme oikein kunnolla kunnostautuneet kimppalenkkeilyn saralla. Olemma käyneet nyt jo kolmesti isomman lauman kanssa lenkillä, ja kerran jopa pyörähdettiin koirapuistossa!

Koirapuistokeissi hoidettiin Tiinan ja Karman kanssa vielä tammikuun puolella. Oli kiva käydä haistelemassa vähän tuulia sielläkin. Isolla puolella oli koiria, mutta pienten puoli oli tyhjä, joten päädyttiin menemään sinne kahdestaan. Linkillä ja Karmalla oli ihan hauskat leikit kahdestaan, kun karsin Linkiltä aidan vierellä kyttäämisen pois. Se olisi kovin tahtonut tehdä tuttavuutta toisella puolella olevien kanssa. En vain ollut samaa mieltä bortsun kanssa. Käveltiin myös saattamassa toverit lähemmäs kotiin, joten kerrattiinkin taas miten hihnassa kävellään kun on seuraa.

Kira, Link, Demi, Jehu

Helmikuussa olemme visitoineet kahdesti idän metsissä. Toisella kertaa mukana oli belgianpaimenkoira Demi, am. akita Jehu ja seropi Kira. Kira oli minulle ja Linkille uusi tuttavuus. Demin kanssa Linkki touhusi hetken, ennen kuin ne löysivät yhteisen sävelen Kiran kanssa. Pennun hampaat vaan naksuivat Linkin leikittäessä pentua. Loppu lenkistä kuitenkin Demi retuutti Linkkiä ympäri ojia tyytyväisenä. Tulipa myös kokeiltua, miten Linkki ja Demi kulkee hihnassa, jos jotain tarvetta on ottaa moista hoitoon.

Tänään oltiin taas ryhmällä Linkki, ja belgit Demi ja Roihu. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Toista urosta Linkki olisi kovin tahtonut alistaa aika ajoin, mutta hyvin paimenet väsyttivät toisiaan tässä välillä. Muutaman kerran esiintyi typerää korvattomuutta bortsun osalta, joten sai kulkea jonkn aikaa hihnassakin yhtä hienosti. Saatiin myös pari hyvää koiraohitusta ja äärettömän mukava hiihtäjäkokemuskin. Yhtään en osaa kuinka pitkää lenkkiä käveltiin, mutta pari tuntia siihen saatiin aikaa hukkumaan. Muutamat kuvatkin tuli otettua, mutta tähän hätään en kyllä jaksanut niitä käsitellä. Väsyttää jotenkin törkeän paljon.

On kyllä ollut kiva käydä isommalla porukalla lenkillä. Yksi vihainen hiihtäjä ollaan saatu niskaan, mutta muuten ollaan mahduttu kaikki samalle tielle. On myös kiva huomata, kuinka Linkki toimii eri kokoonpanoissa. Se kuinka vaivatonta sen kanssa on loppujen lopuksi lähteä lenkille ja miten kivasti se kuitenkin toimii, vaikka ympärillä on muita. Tokihan se koittaa hakea hyväksyntää muilta, kun komennan sitä luokseni. Lopun kaiken se on kuitenkin hyvin vaivoton tyyppi.

Olen koittanut myös löytää meille uusia lenkkikavereita niin hihna- kuin vapaana olo lenkeillekin. Uusi koiraseura on aina mukavaa, koska uusia ajatuksia, uusia tyyppejä ja mistä sitä tietää, jos sieltä poikisi jotain kaveruuttakin ehkä. Kuitenkin Linkki nauttii seurasta kuin seurasta, joten on mukavaa sille tarjota sellaista. Rupatellessa myös tulee liikuttua enemmän kuin yksinään.

Roihu, Linkki, Demi

 Tämän kuvan lisäsin facebookkiin kuvatekstillä:

"Kolme dorkaa tämän päivän lenkiltä. Nyt voidaan pelata peliä: Kuka ei kuulu joukkoon? Vastauksia on monia!"

ps. Huomenna Linkki saa krapulan. Mennään läpivalaisemaan vihdoin paimen kokonaan, joten virallisia tuloksia jännittäessä. Itse en varmaan nuku koko yönä.