Vuoden 2015 tavoitteet

Minimaalinen "joululoma" vietettiin maaseudulla. Linkki pääsi nauttimaan olostaan toisen koiran kanssa, sekä vapaudesta. Juuri hihnaa ei tuo musta nähnyt koko maalla olon aikana. Kyllä se meikäläisenkin sielu alkaa haluamaan pois kaupungista, kun kaikki oli vain niin helppoa maalla. Se, miten bordercollie nauttii siitä, että voi hengailla juoksunarussa kopin katolla ja tsiikailla elämää - se vasta on sitä jotain.

Kuitenkin tarkoituksena on luoda katsetta vähän tämän vuoden tavoitteisiin. Ei ehkä mennyt niin täydellisesti kuin olisi voinut mennä, mutta tunnen silti, että olemme saaneet jotain aikaiseksi. Vuosi on ollut hirveän raskas minulle henkilökohtaisesti, se on kuitenkin ollut myös antoisa omalta osaltaan. Uusi työpaikka, koulu, armeija, ero, riidat läheisten ihmisten kanssa, loppuunpalaminen. Kaikki samana vuonna tapahtuneet asiat painavat pienen ihmisen harteita. Onneksi minulla on ollut aivan mahtava tukijoukko, joka on oikeasti auttanut jaksamaan. En sano vieläkään olevani kunnossa, mutta olen ainakin vahvempi kuin aikaisemmin. Ympärilläni on joukko ihania ihmisiä, sekä koiria. En voi tarpeeksi kiittää niitä, jotka ovat seisoneet rinnallani vaikeita aikoina. Jos ensi vuosi olisi sitten parempi?

Linkin seuraneiti ja maisemia maalta

Tavoitteista:

Koiran
★  Virallinen startti tokokokeessa
- Käytiin tekemässä vanhoilla säännöillä kesäkuun 14. päivä ALO2 tulos, harmillisesti pisteen vajaa ykkönen, mutta virallinen startti kuitenkin. Sääntömuutos taas sai meidät vajoamaan tokotauolle pohdiskelemaan uusia sääntöjä ja uutta toimintasuunnitelmaa.

★  Ohitukset paremmiksi- Linkin ohitukset ovat parantuneet huomattavasti vuoden aikana, vaikka ne eivät vieläkään priimaa ole.

★  Luustokuvat
- Junnu terveystutkittiin helmikuussa luuston osalta B/B, 0/0, LTV0, sekä syyskuussa käytiin silmä-, polvi ja sydäntarkissa saaden puhtaat paperit jokaiselta osalta.


★  Esineruutua
★  Hakua
★  Lampailla käymään (isolla ehkällä)
★  Rally-tokoa..?
★  Koiratanssia..?

★  Pakko-H näyttelyistä
- Elokuussa lähdettiin hakemaan pakko-H:ta, mutta se muuttuikin EH:ksi mukavalla ja koirannäköisellä arvostelulla: "Nuorekas mittasuhteiltaan hyvä uros, joka on rungoltaan vielä kovin kapea ja kevyt. Kallo-osa saisi olla voimakkaampi. Oikea pään profiili, hyvä selkä, riittävä raajaluuston voimakkuus. Niukat etukulmakset, hyvät takakulmaukset. Hyvä takapotku, etuaskel jää vajaaksi. Oikea karvanlaatu. Energinen, vauhdikas olemus." 

★  Paljon yhteisiä hyviä hetkiä, reissuja, treenejä ja kavereita
- Vuosi toi tullessaan niin hyviä hetkiä, muutaman mukavan reissun, sekä uusia kavereitakin, vaikka enemmän niitä kaksijalkaisia kuin nelijalkaisia. Voisin nostaa tässä valokeilaan Ilo-aussien ja Jennyn tapaamisen tokokokeessa (vaikka parin näimmekin viimevuoden puolella jo leirillä), sekä bordercollie tytöt Hoina ja Chhaina omistajansa Bean kanssa.

Omia
★  Treenien suunnittelu + toteutus
- En laske tätä täysin onnistuneeksi, vaikka yhä useammin minulla on hyvä ajatus siitä mitä olen tekemässä kentällä, mutta liian usein edelleen ahnehdin liikaa ja muutan suunnitelmaa lennossa - kaiken lisäksi huonoon suuntaan.

★  Kunnon kohotus + ruokavalio
- Kunto on kohonnut niin töiden kuin koiran ansiosta, mutta ruokavalio on edelleen hyvin retuperällä.

★  Uuden oppiminen
- Vuosi ei ollut niin hyvä uuden oppimiselle, emme käyneet koulutuksissa, emmekä oikeastaan treenanneet.
★  Ohjeiden ja neuvojen vastaanottaminen, sekä hyödyntäminen
- Ohjeitakin saatiin vähän, mutta niiden mitä saatiin, niin käytettiinkin hyödyksi. Omasta mielestäni olen oppinut ottamaan palautetta paremmin vastaan.

---

Voitaisiin tässä ottaa vielä koontina treenimäärät, jotka jäivät hirvittävän vähäisiksi. Tokosta laskin ainoastaan kimppareenit, ja niitä kertyi säälittävät 21kpl koko vuoden aikana. Olisin toivonut, että olisin voinut treenata aktiivisemmin porukassa, sillä häiriötreeni on aika iso osa kaikkea. Kuitenkaan sille ei voi mitään, että olen aina töissä ja raskaan työpäivän jälkeen ei enää vain kyennyt lähtemään kentälle. Oli pakko ajatella itseään enemmän ja levätä, tai lähteä mieluummin lenkille.

Jossain vaiheessa listoillamme oli jälkitreenit, mutta en saanut aikaiseksi perehtyä tarpeeksi lajiin, että olisin uskaltanut lähteä sotkemaan jälkeä. Pelkään opettavani koiran väärin jäljestämään, joten ainakin tällä kohdalla se jäi odottamaan vielä fiksumpien ohjeita.

Canicrossaamassa käytiin jopa huimat kuusi kertaa. Olemmehan olleet hyvin aktiivisia senkin suhteen. Valjaat, sekä juoksuyö on kuitenkin hankittu, nyt vain täytyy odottaa taas sulia ja lämpimämpiä kelejä. Bortsun kanssa pitäisi tehdä enemmän vielä suuntatreeniä, sillä ne ovat edelleen hukassa. Pitäisi uskaltaa enemmän myös ohittaa juosten, kun nyt ollaan lähinnä vain pysähdytty, jos joku tulee vastaan. 

Link 2v 10kk, pirun komea siitä on tullut, vaikka itse sanonkin

Onni on terve koira

2,5v Link

12.9 otimme suunnaksi Lahden ja Renkomäen hallin. Tällä kertaa kyseessä ei ollut harrastusjutut, vaan Eurasier yhdistyksen järjestämä joukkotarkastuspäivä. Itse tarkki oli nopea ja suurinta päänvaivaa aiheutti papereiden kirjoittaminen valmiiksi. Voi, miksi sirunumero onkaan niin pitkä? Jonotettiin, meidät otettiin sisään ja vartin päästä potkittiin pihalle. Rutinoituneesti Lotta ja Per Axelson hoitivat homman kotiin. Nyt viimein tulokset tulivat julki jalostustietojärjestelmään, joten ajattelin parhaakseni päivitellä koko terveyslitanjan tännekin. Onnea on terve koira, sen varmasti jokainen tietää.

Tarkkeihin olimme lähteneet yhdessä Jassun ja Demin kanssa ja koska allekirjoittanut on asunut aikoinaan Lahdessa, verestettiin muistoja Nikkilän pururadalla paimenten kera. Sää suosi ja koirat saivat juosta reippaan lenkin aikana. Kyllä huomasi taas, kuinka paljon Linkki nautti koiraseurasta. Harmillista vain, ettei sille sitä sen enempää pysty tarjoamaan. Väsytetyt koirat pakattiin autoon ja ajeltiin tuloksiin tyytyväisenä kotiin.

Mitä meidän tokorintamalle kuuluu? Hyvin vähän ollaan tehty yhtään tokoa, mutta pikku hiljaa olen naksutellut bortsulle metalli- ja puukapulan pitoja, kun uuteen alokkaaseen sellainen tulee. Kaukoja ollaan myöskin pikkuhiljaa treenailtu eri matkoilta ruuan yhteydessä. IS-MA, MA-SEI ja MA-IS vaihdot onnistuvat jo kohtalaisen hyvin, vaikka tyyppi kaipaakin suoritusvarmuutta.

Kokeita ollaan katseltu hieman sillä silmällä, mutta autottomana mitään sopivaa ei ole vielä tullut vastaan.

Tutkitusti terveet paimentimet. Kuvasta kiitos Jassu!

Dysplasialausunto

Vihdoin on koiraharrastajan piina ohitse. En tiedä, kuinka moni seuraajista on tehnyt koiralleen terveystarkastuksensa, mutta se on jännää aikaa. Ensin sormet ristissä kuvauksiin ja sitten saatkin jännittää tuloksia liiton puolelta. Meidän osalta jännitys on nyt ohi lonkkien ja kyynärien kanssa. Selkää vielä odotellaan.

Kuvauspäivä oli jännittävä ja meinattiin olla tyylikkäästi myöhässä. Ensimmäisiä kimppakuvauksessa oli meidän poppoo. Linkki sai rauhoituspiikin ja hyvin nopeasti pieni bordercollie vaipui uneen. Oli se sätkytellyt jalkojaan ja heilutellut häntäänsä. Kyllä tuollainen 17kg möntti rentona painaa paljon. Itselle tuli hirveä flashback menneisyydestä, kun istuin pannan ja hihnan kanssa ilman koiraa odotushuoneessa. Melkein itkuhan siinä meinasin tulla, mutta onneksi seuraava koirakko tuli jo paikalle niin ajatukset menivät toiseen suuntaan.

Kun kuvat saatiin otettua, pääsi Linkki heräilemään. Kuitenkaan vielä puolentunnin päästä ei junnussa näkynyt elonmerkkejä. Hieman nosti päätään, kun lääkäri kävi vislaamassa. Kannoin koiran siitä autoon, että pääsen maksamaan. Pari tuntia kuitenkin odoteltiin ja juteltiin, jotta koira virkoisi tarpeeksi. Kotiin päästyä se pysyi jo melkein jaloillaan, vaikka etu- ja takapää menivät eritahtia. Kotona oli unista koiraa, joka virkosi kunnolla vasta seuraavana päivänä.

Vihdoin ja viimein liitto kuitenkin lausui kuvat ja sieltä tuli tulokseksi lonkista B/B ja kyynäristä 0/0! Mulla on kuin onkin terve koira, vaikka kovasti olen pohtinut mitä sieltä voikaan tulla. Kaikki Linkin sisaruksethan on kuvattu terveiksi. Seuraavaksi onkin sitten edessä silmätarkkia, kun sopiva osuu kohdalle. Ja sitä selkäähän sitten odotellaan vielä. Hyvillä mielin kuitenkin voi jatkaa harrastamista ja vaikka lähettää Linkin agin ihmeelliseen maailmaan Maijan luokse. Nyt on tulevaisuus vain avoinna harrastusrintamalla.