lauantai 17. maaliskuuta 2018
Maaliskuu
Tottisviikonlopun jälkeen on syttynyt täysin uusi into treenaamiseen. On mukava oppia ja oivaltaa uusia asioita, sekä todeta ettei se oma koira olekaan mahdoton. Oppimisen ilo on mahtavaa. Sekä se tekemisen meininki, jonka saa, kun vihdoin ymmärtää hieman enemmän.
Hirveän paljoa ei olla menty eteenpäin liikkeissä, mutta olen itse opetellut palkkaamaan ja lukemaan koiraani, sekä jaksottamaan treenejä muistaen kehut ja vapautuskäskyt. Luxin kanssa ollaan tehty todella paljon perusasentoa, sekä siinä aktivoitumista. Sen lisäksi ollaan pyöritti paikallaan ja haettu takapäänkäyttöä, kun se on meinannut vähän unohtua. Vaikeita päivinä ollaan tehty suoraa pätkää seuruuttaen ilman perusasentoja. Itselleni on tärkeä tunnistaa se, milloin koira on toiminta-alueella ja vastaanottavainen käskyihin ja milloin sillä menee kaikki ohi. En myöskään voi vaatia siltä mitään, jos se ei kuuntele minua.
Olemme keränneet alle hiljaisia treenejä, vahvistaneet laumapalkkaa, sekä ruokaa. Olen havahtunut siihen, että Luxin kanssa treenaaminen on kivaa. Onnistuin muodostamaan koko treenistä itselleni konfliktin ja pelon sitä ääntä kohtaan. Oli helpotus tajuta, että minä tuotan sen äänen, koska rakennan välillemme koko ajan konfliktia.
Totinen tottisvääntö on myös vaihdettu useammin temppujen opetteluun. Lux alkaa hallita jo kurre -asennon, joka on yksi Linkin lemppareista. Kestoa liikkeeseen lisätään pikku hiljaa, kun lihakset kehittyvät. Yllättävän vähän aikaa siltä meni oppia moinen temppu. Lisäksi Lux on opetellut kuolemaan ja kumartamaan. Se nauttii todella paljon tästä ei-vakavamielisestä puuhailusta ja samalla saa laittaa itsekin aivoja vähän pois päältä ja pitää vaan kivaa.
Link puolestaan on hakenut perusasennon paikkaa samalla treenillä kuin Lux. Bordercolliella on edelleen järjetön kiire edetä hirveää tahtia eteenpäin. Hieman sen seuruun paikka on rauhoittunut, eikä se keuli niin paljoa. Lisäksi Linkin kanssa ollaan tehty kaukoista seisomaan nousua tehostettuna, sekä Link on opetellut pyörimään itsensä ympäri molempiin suuntiin kaukokäskynä. Selkeästi se tarvitsee lisää treeniä peruuttamiseen, koska peruutustreenit on unohtuneet jonnekin harmaalle alueelle, eikä tyyppi muista enää mitä peruutuskäsky tarkoittaa.
Olen myös laittanut tokokoiraani epämukavuusalueelle ja seuruuttanut sitä oikealla puolella. Lisäksi Link on hoitanut lapsen viihdyttämistä kierimällä maassa ja näyttämällä akselin ympäri pyörimisiä molempiin suuntiin. Kurre-asento on ollut myös ylläpitävässä treenissä.
Olemme myös vierailleet jäällä useammin kerran, sekä saaneet seuraksi Paimenlauman Cicaroa ja Caramelia. Link kävi myös kokeilemassa vetohiihtoa osoittautuen myös lahjakkaaksi suksien vetäjäksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)