tiistai 25. lokakuuta 2016
(Ensi)lumi
Sataa lunta. Se tarkoittaa joka talvi samaa asiaa. Meidän harrastusrintamalla hiljenee lopullisesti. Tämä vuosi ei muutenkaan ole ollut mitenkään hyvä harrastusvuosi treenillisesti, mutta tuntuu silti, että olemme saavuttaneet enemmän. Kaksi muuttoa, yllättävän raskas alkuvuosi töissä, sekä sen jälkeen yötyöt ovat sotkeneet normaalia rytmiä. Emme ole päässeet tekemään niin paljon kuin olisin halunnut, mutta minusta tuntuu silti, että tämä vuosi on kasvattanut meitä enemmän yhteen kuin kaksi aikaisempaa.
Täällä Kuopion suunnalla meillä ei ole treenipaikkaa. Emme koskaan ole viihtyneet oikein halleissa ja kylmä hiipii jäseniin. Hetkeen ei ole viitsinyt tehdä edes paikkamakuu treeniä, kun lämpötila on vaihdellut miinusasteisista luvuista hieman plussalle. Olemme kuitenkin lenkkeilleet, tehneet pientä lenkkitokoa, totutelleet uuteen ympäristöön ja elämän sääntöihin. Laumaan lisäyksenä tullut kissa on ottanut oman osansa projektista. Meillä käy enemmän vieraita, jotka bortsu on opetellut ottamaan vastaan.
Täällä välimatkat on pidempiä. Koirallisia ystäviä ei ole lähimailla niin paljoa, enkä ole edes vielä kerennyt kartoittamaankaan kaikkea. Saati tutustumaan ihmisiin, koska ensimmäiseksi monen vuoden työ- ja stressiputken jälkeen olen ottanut aikaa itselleni enemmän kuin koskaan. Se on kannattanut, sillä energiavarannot alkaa palautumaan ja ajatukset luistamaan paremmin. Elämä on kivaa.
Harrastusrintamalla hiljenee, mutten silti ole lakannut arpomasta, että kahlaisimmeko kasaan TK1:n vai siirtyisimmekö suoraan avoimeen. Olen kuitenkin alkanut pikku hiljaa kallistumaan sinne TK1:n puolelle. Kaipaamme niitä onnistumisiä koirakkona. Samalla pohdin, jos kroppani kestää, paluuta agilityn pariin. Vuoden alkuun olen suunnitellut itselleni fyssarikäyntejä, jotka kartottaisivat selän tilannetta ja antaisivat minulle keinoja hallita ja vähentää sen kipuilua. Nyt se on kestänyt yllättävän hyvin matkassa. Suunnitelmat on aina suunnitelmia, ja monta asiaa voi mennä vikaan. Tulevaisuutta ei voi kirjoittaa valmiiksi - sen tämäkin vuosi on opettanut.
Meillä on kuitenkin kaikki hyvin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)