Handlausta, treenausta ja uimista

Jaksaa tuo pentu sitten hämmästyttää niin minua kuin muitakin. Jotenkin kaikkea epäilevän seefferin jälkeen avoin ja rakastava bc on jotain niin uutta. Linkki pääsi hetkeksi peuhaamaan saksanpaimenkoiranartun ja landseerimummon kanssa. Nätisti poika vanhempiaan leikitti, sekä kunnioitti toisten sanomista. Irtaantui kuitenkin myös leikkiin minun kanssani ja unohti muut koirat helposti. Keskittymiskykyäkin löytyi mitä mainioimmin.

Penne pääsi hetkeksi seinään kiinni, kun minulle lykättiin naku harjakoirauros esitettäväksi. Huh huh, sanon. Hirveän pieni koira, vaikka esiintyikin nätisti. Ei ne näyttelyt niin kiinnosta, mutta kivahan se on aina muidenkin koiria kokeilla. Harjakoira oli muutenkin kokemuksena ihan uusi. Linkki viihdytti sillä aikaa muita ihmisiä pusuilla ja ryömien yhden pitäjänsä jalan ali nakin perässä muutamia kertoja. Lopuksi poitsu pääsi vielä vieraan miehen kopeloitavaksi ja hyvin löytyi hampaan, kivekset ja selkää ja jalkojakin sai räplätä. Hieno poika oli!

Lopuksi lähdettiin Tara-saksanpaimenen kanssa uimaankin vielä. Tiesin kyllä, että Linkki tykkää uimisesta, mutta en ajatellut sen olevan noin intohimoinen uimari. Siinä missä kaveri haki lelua, molski poika liinassa nappaillen vesikasvillisuutta ja sukelsipa mokoma parikin kertaa. Rannalle tuli myös amitsun opettaja (pitänyt minullekin muutaman kurssin) oman ruskean labukkaneitonsa kanssa. Labukka oli Linkkiä noin kuukauden vanhempi ja saipahan pennut painia hetken. Linkki vain tykkäsi enemmän uimisesta, kuin isomman tytön leikeistä. Labbisneiti ei vain uskaltanut tulla uimaan asti.

Poitsu on ollut varsin väsynyttä pentua tämän päivän touhuilujen jälkeen. Mainio vintiö se on, yhä edelleen vaan!