sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Aurinkoinen päivä paimennuksen merkeissä Vantaalla

Aurinkoa, uusia maisemia ja mukavia ihmisiä. Niistä on kiva pentuetapaaminen tehty. Matkattiin Vantaalle isä Taunon emännän lampaiden (ja itse isän) luokse. Mukavasti paikalle oli saapuneet jokainen pentu, sekä emäkin nähtiin samassa tilaisuudessa. Vau. Link oli suhteellisen samankokoinen veljensä Jasin kanssa, kun taas Rocky huiteli ihan omissa sfääreissään. Siskot taas olivanveljiään pienempiä, mutta kohtuullisen tasainen pentue ja oli mukava päästä tekemään tuttavuutta muidenkin omistajien kanssa. Itse olen aikaisemmin tavannut vain Linkin emän ja siskon.

Päästiin kokeilemaan jokainen miten pennut reagoivat lampaisiin. Linkin kohdalla koira meni enemmän saaliilla, mutta oli selvästi kiinnostunut lampaista, vaikka vähän ulalla siitä mitä tehtiin. Joski (Taunon om.) vei pennun lampaille, kun en itse uskaltanut mennä lampaiden sekaan pieneen aitaukseen. Linkillä ei kuitenkaan ollut mitään sijaistoimintoja lampaiden kanssa. Toivottavasti päästään vielä uudemman kerran lampaille kokeilemaan pentua, josko se paimennusviettikin jostain löytyisi.

Muihin pentuesisaruksiin tutustuttiinkin sitten uimisen merkeissä. Pojista kaikki oli aikalailla vesipetoja, mutta tytöt ujostelivat vähän vettä. Oli kyllä bortsunsekaista meisinkiä, kun mukana taisi olla peräti yhdeksän koiraa, kun mentiin uittamaan pentuja ja aikuisia väliaika viihteenä. Meinasi joku mokoma pikkumusta tuupata minutkin ojaan molskimaan, onneksi pennuilla ei ole vielä niin paljoa painoa, että saisi meikäläisen hirveästi horjumaan.

Mukava päivä tosiaan oli, vaikkakin kuuma. Oli väsynyttä pentua ja väsynyttä ihmistä siinä vaiheessa, kun kotiin saavuttiin. Pari kuvaa alla, ehkä lisää on tiedossa, kun saan muiden ihmisten kuvaamat kuvat käsiini, mikäli lupa julkaisuun heltiää.

Itsellenihän paimennus on täysin vieras laji, mutta mielenkiintoista oli seurata pentujen reaktioita lampaisiin, sekä seurata vanhemman koiran työskentelyä taitavan ohjaajan kanssa. Vau. Tuntuu mahdottomalta miten tuommoinen voisi koskaan onnistua meiltä, mutta eihän tätä ole kaivoon heitetty. Paimentaminen on varmasti kivaa, kun siihen pääsee enemmän sisälle. Kovasti on uhattu, että jos paimennukselle antaa pikkusormen, vie se koko käden. Noh, sitä odotellessa, kun meillä on omakotitalo ja lauma lampaita takapihalla. Eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti