miltei 1,5v
Heinäkuu vaihtui elokuuksi. Syksy tulee kohinalla, mutta ei kuitenkaan ilmojen puolesta. Aurinko paistaa pitkälti koko päivän täydeltä terältä - paitsi viimeviikolla, kun ukkonenkin kävi pariin otteeseen kylässä. Silti on aistittavissa pieni syksyn tuulahdus. Ennen odotin syksyä, mutta nyt en tiedä miten suhtautuisin siihen. Itselläni ei ole syksyä varten mitään odotettavaa, on vain tyhjää.
Linkin kanssa ollaan käyty treenaamassa tokoa painottaen kovasti tekemistä seuruun käännöksiin, sekä paikkamakuuseen. Yleensä laiskoina treenaamme takapihalla olevalla tienkaistaleella illalla. Hirveästi olen naksutellut sille hyvistä suorituksista ja palkinnut runsaasti. Yleensä ollaan pidetty joka toinen päivä pientä palkattomuustreeniä, että paimen joutuu odottamaan ruokaansa.
Torstaina käytiinkin treenaamassa Pauliinan ja Jessen kanssa ihan oikealla kentällä. Linkki teki tällöinkin pidempää settiä seuruuta, luoksaria, ja jääviä. Lisäksi se sai hakea kentän keskeltä esineitä. Kuuma kyllä oli, sen näki junnusta ihan kokonaan. Loppua kohden Linkki suoritti kaksi noutoa. Kyllä siitä vielä hyvä tulee.
Lauantaiaamun startatessa arvuuttelin lähtisinkö jouksemaan vai kesäretkelle rauhalliseen tahtiin. Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon ja nappasin jopa kameran mukaani. Minusta on tullut hirveän laiska kuvaaja, mikä on kyllä todella harmi. Enemmän tunnun napsivan puhelimella kuvia kuin koneella. Sijoitin lenkkireittimme kauniinVanajan ympäristöön, jossa olisi helppo päästää koiraa pulahtamaan virkistävään veteen.
koska normaalilta näyttäminen on mainstream
Käveltiin aina Aulangolle asti välillä pysähtyen varjoon ja välillä kuvia napsien. Tehtiin retkeä rauhalliseen tahtiin ja saatiikin tähän reissuun uppoamaan kolme tuntia. Bongattiin hääkuvausta, joku herrasmies otti uimassa olevasta Linkistä kuvia, sekä jäätiin katselemaan hevosia ja ratsastustuntia, mikä tuntui olevan hyvinkin mielenkiintoinen paimenen silmin. Ei sillä, että itsekään olisin aikoihin päässyt hevosten lähelle ja kieltämättä pieni kutina alkoi polttelemaan siitä, että kipuisi taas isomman eläimen kyytiin.
Koko reissun ajan Linkki käyttäytyi hyvin. Se pysyi lähellä, kun pyydettiin ja sai mennä viipottaa kauempanakin. Muutaman kerran se kyseenalaisti käskyjä olla kiusaamatta sorsia tai mennä järveen, mutta muuten koiran kanssa oli tosi kiva liikkua. Loppua kohden alkoi vaan tulla kuuma ja allekirjoittaneella on kameran hihnasta rusketusraja - jes!
L katselee heppoja
chillailukaveri
tuntuuko sinusta joskus, että joku tuijottaisi? HMMM..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti