lauantai 21. maaliskuuta 2015

Ryhmätokot

Oiski poiski, nyt on niin rättiväsynyt kirjuri kuin olla ja voi. Sain kasaan itseäni pönkittävän treeniryhmän, joka kokoontui tänään ensimmäistä kertaa. Pala kakkua, ihmisiä, jotka on innostuneet tokosta. Säännöllisiä treenejä ja sen sellaista. Ihan kivan oloinen ryhmä, tänään 4/6 paikalla.

Linkin treeneihin kuului tänään Katjan viihdyttäminen, kun opastin uuden kasvon paikalle. Ei mitään hajua mitä kaksikko on puuhaillut, mutta kivaa niillä näytti olevan. Tosin, milloinka Linkillä ei olisi kivaa Katjan kanssa. Ihan sama mitä Katja tekee, niin Linkki pursuaa ylitsevuotavaa rakkautta.


Linkki teki omalla vuorollaan seuruuta. Askeleen peruutuksia, askelsiirtymiä ja neliötä vasempaan ehkäistäkseen edistämistä pois. Lopunkaiken se teki ihan hyvin. Paimen sai muistella myös ruutua namialustalla. Sehän oli hirveän kiva juttu. Niin kiva, että bordercollie haukahti kahdesti ollessaan kiinni, kun joku muu meni ruutuun! Linkillä ei siis ollut ongelmia ruudun kanssa. Kerran se hukkasi ajatuksen siitä mitä teki, ja kutsuin junnun takaisin. Seuraavalla käskyllä taas suoraan ruutuun. Mikä lie aivopieru mahtoi käydä. Koitin myös huijata bortsua käskemällä sen maahan, mutta tapojensa vastaisesti se kerrankin kuunteli.

Seuraavaksi kerroin Katjalle ongelmasta nimeltä nouto. Ehei, nyt ei ole kyse siitä, etteiko junnu noutaisi. Se noutaa aivan mielellään. Varastaa kapulalle ja ties mitä. Se on viimeaikoina tehnyt sisällä kapulajumppaa. Nostanut kapulaa ja kuljetellut sitä eri paikkoihin, dunaillut samalla kaukoja. No, se on myös istunut sivulla, kun olen heilutellut kapulaa. Aloitin nytkin heiluttelulla, jolloin bortsu kyllä nyki. Palkan se sai pysyessään paikallaan. Nytkähti jokatapauksessa lentävän kapulan perään. Palautukset hyviä, mutta pitoa se saisi parantaa. Heittelin kapulaa kolmesti - yhdellä varasti suoraa kapulalle, toisella lähti noutamaan sen ennen kuin kerkesin äännähtää muuta ja kolmannella pyöräytin meitä ensin perusasennossa, ennen kuin se sai hakea.

Tehtiin Linkille kapulataivas. En tajua miten yhden ihmisen autosta löytyy likimain kymmenen erinäköistä noutokapulaa. Linkin epäonneksi se ei vain saanut noutaa yhtäkään kapulaa, vaan junnu joutui tekemään perusasentoja kapulameren keskellä. Oli muuten hirvittävän vaikeaa pienelle eläimelle, joka oli tahtonut noutaa kaikki kapulat. Lopuksi se joutui vielä tulemaan luokse kapuloiden läpi ja siitä suoriutuessaan pääsi leikkimään narupallolle. Kerran sain rääkäistä sen kunnolla pois, kun meinasi yksi kapula vahingossa eksyä suuhun.

Lisäksi tauon jälkeen Linkki sai opettaa Tiinalle hieman mitä tokoili tuollaisen helpon bortsun kanssa on. Hieman junnu meinasi vetää läskiksi, mutta eiköhän noista koulita vielä hyvä pari ja Linkki voi valaista Tiinalle tokon ihmeellistä maailmaa omalta osaltaan. Hyvin se nytkin teki paikallaoloa ja pientä seuruupätkää. On se kiva, kun se muitakin tottelee.


Seuraavat riemuhetket Linkille koitti, kun se pääsi ensin rallaamaan Karman kanssa ja sitten autoilemaan. Piipahdettiin apsilta hakemaan vähän makkaraa ja suunnattiin grillaamaan. Meidän grillaustuokio alkoi hyvin ja hienosti härveltämättä paimen jaksoi odottaa kiinni, vaikka savu ja valtava hiekkapatsas vähän kutittelivatkin nenää. Ja minäpäs oikein nohevana tyttönä sain vielä nuotionkin syttymään! Hehe! Saatiin me sinne laavulle seuraakin, kun isä kahden pojan kanssa uskaliaasti liittyi kahden hullun koiranaisen ja neljän koiran sekaan. Tiivistäessämme Katjan kanssa Linkki joutui kauemmas kiinni, kun ei sitä ihan Lumon kylkeen viitsinyt länttää. Paimen kuitenkintyytyi kohtaloonsa ja pihapatsaan tavoin se tutki maailmaa rauhallisena. Tuo koira kyllä nauttisi omasta pihasta.

On se kyllä väsynyt. Nukkuu neljä jalkaa solmussa tuhisten vieressä. Huomenna se saakin viettää vähän löysempää päivää, kun minä kiidän tienaamaan laumalle rahaa sunnuntailisien kanssa.

Kuvat © Jenni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti