Olet mitä syöt, treenaat miten treenaat

Linkki on nyt ollut raakaruualla kuukauden päivät ja muutokset ovat silminnähtävät. Sen turkki kiiltää eri tavalla ja koira on saanut lihaa luidensa päälle huomattavasti. Painoa on tullut lisää kilon verran entiseen. Ruuan maistuvuus on myös ollut parempi, vaikka Linkki ei mikään nirso olekaan. Olen rytmittänyt aamuun raakaruuan ja illaksi sitten nappula-annoksen. Raa'an yhteydessä koira saa kuitenkin vitamiininsa. Tämä enemmän siksi, että tiedän tasan Linkin olevan rauhassa, kun se nukkuu aamupäivän ajan. Iltaruuan jälkeen kuitenkin koira voi leikkiä yksinjäädessään - vaikkakin pääsääntöisesti se tuntuu nukkuvan.

Raakana meillä tällähetkellä menee kennelrehun kalkkuna, sekä pentunauta. Molemmat on pakattu käteviin 500g annospusseihin, joista saa kuitenkin kaksi ateriaa koiralle. Olen pohtinut ensitilaukseen laittavani kalaakin tilaukseen vaihtelun vuoksi. Linkin vatsa ei vetänyt ollenkaan sekaisin suoraan siirtymisestä. Se on aina ollut hirmuinen teräsvatsa ja maha on harvoin sekaisin. Nappulan ja raa'an syöttäminen samaan aikaan aiheutti meillä hajuhaittoja koiran piereskellessä huolella hiljaisia hiipijöitä. Eroteltuani molemmat eri ruokintakertoihin ovat hajutkin vähentyneet huomattavasti.

Yleisesti ottaen koko koira näyttää parempivointisemmalta, energisemmältä ja hyvä kuntoisalta ruokinnan vaihdoksessa. Nappulan kulutus on laskenut huomattavasti ja tuntuu, ettei se hupene mihinkään ämpäristä. Vettäkin se on alkanut juomaan paremmin, vaikka lisäänkin molempiin aterioihin nestettä.

Ruokajutuista treenijuttuihin. Ollaan pari kertaa käyty nytkin treenailemassa läheisellä nurmikentällä. Harmillisesti vain yksin, kun ei seuraakaan tunnu irtoavan. Eniten tarvittaisiin liikkuroitua treeniä, että joskus päästäisiin sinne alokkaaseen hakemaan niitä ykkösiäkin - vaikka pitäähän varmaan kisakirjaa koristaa ensin yhden kolmosenkin voimin, gonna catch them all.

Ensimmäinen treeni tehtiin sillä, että koitin saada koiraa mokaamaan. Pitkää seuruuta palkattomana, suoraa ja vasemmalle käännöstä. Oli vaikeaa saada koira edistämään tai poikittamaan, mutta havaitsin hartiani asennossa selkeän muutoksen, joka saa Linkin kiertymään hieman eteeni. Se kuitenkin tekee tarkkaa työtä - etenkin hitaammassa vauhdissa. Seuruun jälkeen palkkasin sen riehumalla, ennen kuin pyysin sen takaisin luokseni tekemään hommia. Otettiin peräkkäin settinä liikkeestä maahan - luoksetulo - liikkeesta seisomaan. Ilman näkyvää palkkaa Linkki tuli näppärästi sivulle ja löysi takamuksenkin maahan nopeasti. Palkkasin sen suullisilla kehuilla ja hillityillä rapsutuksilla, koira vain meinasi irrota villapöksyistään kokonaan. Annoin treenin jäädä siihen, koska virheitä en saanut esiin hakemallakaan. Suoritusvarmuutta sille on tullut huimasti lisää.

Toinen treeni parin päivän päästä oli motivoiva pallotreeni. Olin hieman epäileväinen siitä, onko pallotreeni sittenkään se, mitä haluan käyttää. Bortsu juoksi jo vapaana suoraan kentälle seisomaan häntä heiluen. Tainnut jo yhdistää kentän kivaksi paikaiksi. Täytyy myöhemmin alkaa ottaa se hallintaan ennen kenttää - pari kertaa sinne saa vielä juosta. Pallo oli alusta asti mukana treenissä ja palkkalin koiraa kainalosta hyvästä ja täpäkästä perusasennosta, joka on oikeassa kohdassa. Yllätyksenä sama tuli erimittaisista seuruista. Alkuseuruu meinasi mennä hösellykseksi (koska pallo! pallo! pallo!), mutta palkan tippuessa hyvin tehdystä seuruusta alkoi se rauhoittua ja keskittyä. Niin pysyi juoksuosuudet ja hitaat käynnit mukana. Tehtiin myös seuruuta kaukopalkalla - palkkaa kohden ja palkasta pois päin, eikä siinäkään mitään eroa.

Kutsuin koiraa myös istumasta, sekä makuuasennosta seuruuseen suoralla matkalla. Ensin kainalopalkalla ja sen jälkeen takapalkalla. Napakasti Linkki löysi oikean paikan seuruussa, vaikka se vauhdilla juoksikin minut kiinni ja vähintään yhtä lujaa palkalle. Näin tulevaisuutena ruutua ajatellen, jos missään vaiheessa kisataan niin korkealla.

Hullu koiranainen

Välillä sitä miettii, mitä kaikkea onkaan valmis tekemään. Perjantaiaamusta kaksi yövuorossa ollutta naista päätti, että on hyvä aika lähteä kuuden koiran kanssa kimppalenkille. Ideassa ei sinällään ollut mitään vikaa, itse olin kerennyt edeltävänä päivänä nukkua muutaman hassun tunnin. Linkki kuitenkin kaipaa koiraseuraa, ja itsellekin samanhenkinen lenkkiseura oli tervetullutta. Hyvin bortsu sujahti taas viiden muun laumaan mukaan, vaikka mukana olikin uusi pentu hämmästyttämässä. Aussie, islanninlammaskoira, silkkivinttikoira, venäjäntoy, perhoskoira ja bordercollie. Kolme narttua, kaksi leikattua urosta ja yksi leikkaamaton.

Metsän hyttyset olivat varsin äkeällä päällä, rannassa niitä oli hieman vähemmän. Paimenosasto pääsi uimaan, Linkkiä ei hirveämmin siinä vaiheessa enää seura kiinnostanut vaan se mulasi omiaan huomattavasti pidemmällä rannasta kuin muut. Oli positiivista huomata, että paimenpojalle meinasi tulla hieman hätä, kun muu lauma lähti poistumaan rannasta. Se koira, joka ei ennen lotkauttanut korvaansakaan, kun muut lähtivät, koska uiminen on niin kivaa. Saimme me vielä pienen äksidentinkin aikaan, kun Linkki vahingossa töytäisi onnettoman nelikuisen silkkivinttikoira Kujeen mutaojaan. Herkkähipiäisestä vintistä lähti pienehkö ulahdus ennen kuin tyyppi vajosi kokonaan uppeluksiin ja loukkaantuneen näköinen prinsessa könysi hieman haisevana pois ojasta. Eikä muuten katsonut koko lenkin aikana koko bortsuun päinkään enää.

Onneton vinttilapsi

Kuitenkin kaikesta huolimatta onnistunut lenkki! Seuranamme siis Prinsessat ja Astronautit suoraan "naapurista".

Seuraavan hulluuden päätin tehdä, kun pääsin perjantai-lauantaiyönä töistä. Pakkasin treenikamat mukaan ja lähdin koiran kanssa läheiselle nurmikentälle ttekemään tokotreeni aamuauringon nousuun. Ei ollut liian kuuma, kun mittarikin näytti asteita vain 12. Palkkaleluna frisbee.

Linkki teki törkeän makean 80askeleen suoran seuruun. Ihmeellisyys jutussa on se, ettei bortsu edistänyt askeltakaan. Sen focus oli hyvin ylöspäin, paikka ei seilannut sivuttais- eikä pitkittäissuunnassa yhtään. Kaiken lisäksi kontakti ei tipahtanut kertaakaan ja mielentila oli sopiva. Seuruu sisälsi myös juoksuosuuden. Pitäisin tätä erävoittona seuruusta. Olemme viimeaikoina tehneet lähinnä pelkkää perusasentotreeniä, maksimissaan kahden askeleen seuruuta, myös sivuttaissuunnassa. Selkeästi kuuri on tehnyt tehtävänsä, sillä koko seuruusettien aikana sain kaksi rumaa edistämistä ja yhden irtoamisen sivuttaissuunnassa.

Tehtiin myös paikkista häirittynä. Linkille pahinta on lentävät esineet, joten leikin itsekseni palloilla ja heittelin frisbeetä. Kun kävin pyytämässä koiran perusasentoon, se otti vapaudekseen karata leluja kohden, mutta palasi kuitenkin ärähdyksestä takaisin sivulle. Laitoin uudestaan maahan ja jatkoin leikkimistä hetken aikaa. Uudella yrityksellä nousi nätisti sivulle ja vapautin sen taskusta lentävälle lelulle.

Lopuksi leikittiin, ja käveltiin vapaana kotiin. Kyllä tämä kylä on kaunis ja hiljainen aamuyöllä. Nähtiin yksi taksi koko aikana. Muutenkin hirveän elotonta, hiljaista ja mukavaa. Kaikesta huolimatta viihdyn täällä hyvin.

Linkkaa blogisi!

Tyhjentelin tuossa kuuden vuoden aikana kertynyttä blogilistaa huomatakseni, että melkein 300 lukemastani blogista yli puolet on lopettaneita tai viimeiset postaukset tulleet vuosia sitten. Nyt olisi haussa listoille uusia kasvoja, sillä tiedän paljon uusia blogeja putkahtelevan tasaisesti pintaan. Uusien lisäksi, myös vanhat kasvot voivat osallistua mukaan.

Oman kiinnostuksenkohteeni painottuvat suurimmaksi osaksi paimenkoiriin, sekä tokoon. Myös pk-lajit ovat kiinnostavaa seurattavaa. Humoristinen, selkeä kirjoitusasu plussaa. Kaikkea kuitenkin saa linkkailla!

Voisin jopa raapustella postauksen 3-5 suosikistani, joten miksei joku haluaisi ilmaista mainostakin? Blogeja saa ilmoitella mukaan 15.6 asti.

Ilmoittaako, vai eikö ilmoita

Tokokokeen ilmo alkaisi huomenna. Viimekertainen, epäonnistunut hallikoe kummittelee mielessä. Vaikka koe oli fiasko, en jaksa ottaa mitään hirveitä paineita siitä. En ole itse edes nähnyt koko suoritusta videolta, vaikka valonpilkahduksia siellä on. Teoriassa koira osaa kaikki liikkeet, mitä nyt hyppy on vielä epävarma. Sitä olisi mukava päästä treenaamaan, mutta eihän sellaista mahdollisuutta toistaiseksi ole luotu. Lisäksi olen hieman epävarma meidän seuruun jamasta tällä hetkellä.

Koetta ajatellen treenimäärä ja treenitilanteet ovat jääneet ehkä liian vähäisiksi, niin taidan jättää ilmoittautumisen vielä hautumaan. Kahdessa viikossa ei kuitenkaan ihmeitä tehdä ja omalla kohdalla tunnetustu kokeeseen ilmoittautumisen jälkeen treenaaminen jää. Hups.

Käytiin tänään Linkin kanssa keskustassa pöyrimässä. Tai lähinnä niin keskustassa, kuin tämän pikkukylän kahden kaupan ja kiskan keskittymää voi sanoa. Ihmisiä oli kohtuu paljon liikkeellä meidän odotellessa S-marketin edessä, kun toinen osapuoli kävi kaupassa. Aloitin treenin rauhoittumisharjoituksilla. Linkki makoili rauhallisena maassa saaden välillä palkkaa - lähinnä kontaktista minuun. Sen jälkeen tein pientä perusasentotreeniä hakien edelleen oikeaa paikkaa naksun avulla koiralle. Selkeästi se on siirtynyt jo taaksepäin ja löytää helpommin kohdalle, mutta parin askeleen jälkeen edistää sen verran, että on väärässä paikassa. Ollaan korjattu tätä lähinnä peruuttelemalla ja pienellä imutuksella. 2min paikkamakuukin otettiin, tosin hihnassa, kun en halunnut päästää irti. Palkkasin Linkkiä kontaktista ja pään ylhäällä pitämisestä, jotta saataisiin turha päänvispaaminen pois. Hieman se katseli ympärilleen, mutta muuten mielentila oli Linkiksi hyvin rauhallinen.

Loppuajasta odotellessamme voin vain ihmetellä ihmisten sokeutta. Koiran päältä meinattiin muutamaan kertaan ihan huoletta kävellä. Eräs nainen astui melkein hännän päälle, toinen etutassujen. Yksi lapsi juoksi koiran selän yli (onneksi kerkesin ärähtää Linkille paikka, ennen tapahtumaa) ja takaisin tullessa miltei sama tilanne toistui. Bortsu onneksi hoiti homman kotiin ja otti tapahtumat iisisti. Ehdottomasti vaikein tilanne oli, kun mukava herra tuli juttelemaan meille ja kovasti olisi tahtonut antaa namin koiralle. Kielsin ja kerroin, että treenataan ihmisten ilmoilla olemista. Hän taas kertoi, että itselläänkin on koiria ja tunnisti Linkin jopa puhdasrotuiseksi bordercollieksi. On kuulemma kyseisen herran lempirotu ja kovasti suunnitellut seuraavaksi koiraksi tällaista. Tämä ihminen kyllä piristi päivää ja miehen poistuessa kulman taakse pääsi Linkiltä pari turhautunutta piippausta. Muuten se malttoi hyvin keskustelutuokion ja muun ajan ottaa rennosti.

Ei se niin menetetty tapaus ole kaupunkikoiraksikaan, hienosti tyypillä kestää hermot menoa ja vilskettä.

Edustusgalleria

Ylhäällä 3v 3kk kuva, sekä 1v 3kk kuva. Ehkä se koira on hieman muuttunut.

Raakaruoka on maistunut hyvin, eikä toistaiseksi ole mahaakaan sekoittanut. Kuumuus verottaa meidän toimia - lähinnä sillä, etten itse pysty tekemään mitään. 

Rentoilua ja ruokintajuttuja

Elomme Turengissa uusilla hoodeilla on ollut rauhaisaa. Olemme tutustuneet uusiin maastoihin rauhallisilla kävelyillä ja ottaneet aikaa sopeutua uuteen ympäristöön. Lähellä on mukava nurmikenttä, jossa on hyvä tehdä tokotreenejä, järvelle on parin kilometrin kävelymatka. Kaupat on lähellä ja elo vilkkaassa pikku kylässä on varsin auvoisaa.

Käytiin Hämeenlinnassa treenaamassa pätkä tokoa. Muistaakseni miltei kuukauden takainen treenimme oli lähinnä perusasennon naksuttelua hieman taemmas, kun huomaamattani Linkki on valunut hirveän eteenpäin perusasennossa. Ainahan sillä on ollut kiire edetä ja tämä näkyy välillä siinä, että koira edistää melkein oman mittansa verran. Hakemalla uutta paikkaa seuruuseen on se parantunutkin jonkun verran. Aina pidempää pätkää tehdessä kuitenkin koiran keskittyminen herpaantuu, joten vielä on paljon tekemistä etenkin häiriön osalta. Onneksi sitä täällä riittää. Kuten myös paikkamakuutreenejä ollaan tehty satunnaisesti vilkkaiden alueiden lähellä.

Idänpään treeneissä päästiin myös pitkästä aikaa ottamaan hyppyä. Se ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan. Ensimmäisellä kertaa Linkki kiersi hypyn ja toisella se juoksi liiallisella vauhdilla ja huonolla ponnistuksella kolauttaen estettä polvellaan. Saatiin kaksi puhdasta suoritusta, jonka jälkeen koira alkoi onnahtamaan kevyesti takajalkaansa. Ravuutin sitä vähän ja päätin jättää treenin siihen. Enempää kipukäytöstä koira ei kuitenkaan ilmentänyt, eikä aristanut venyttäessäkään jalkaa. Päivän levolla se meni ohi.

Linkki on saanut kulkea mukanani grillijuhlissa hämmentämässä porukkaa ihmeellisellä kyvyllään sopeutua joukkoon kuin joukkoon. Se leikittää niitä, ketkä tahtovat leikkiä ja näyttää koirattomien ihmisten mielestä hauskoja temppuja. Tyyppi osaa kuitenkin ottaa rennon letkesti, eikä mennyt hämilleen, vaikka meidänkin asuntoon tuppautui neljä ylimääräistä henkilöä. Kohteliaasti se kiersi kaikki läpi hakien rapsutuksia ja asettui sitten aloilleen.

Minä olen manaillut sitä, että miten osaan asua tällaisessa paikassa, jossa vettä ei ole lähellä. Uskoni osoittautui kuitenkin vääräksi, kun muutaman kilometrin päästä löysimme järven. Lähellä on kohtuu hyvä veneenlaskupaikka, josta tuollainen saukkokin pääsee kätevästi uimaan. Mukavannäköistä pururataakin metsästä löytyi, vaikka sen enempää emme lähteneetkään tutustumaan, jotta allekirjoittanut ehti töihin.

Suurin muutos Linkin elämään on tullut ruokinnan muodossa. Uuden pakastimen ja ihanan ystävän myötä pääsemme vihdoin siirtymään 50/50 ruokintaan. Katsotaan, mitä se tekee koiran kunnolle. Tai lähinnä sille, että tuo eläin pysyisi paremmassa lihassa. Selkeästi Turenkiin muuton jälkeen se on ottanut enemmän lihaa kylkiinsä. En tiedä sitten, onko tämä jotenkin rauhallisempaa aluetta vai mitä, koska minusta tuntuu, että asumme enemmän kaupungissa. Jokatapauksessa pakkasessa on nyt 5kg kalkkunaa ja 5kg pentunautaa, nappulana rinnalla kulkee edelleen Acanan Sport&Agility, joka on muuten sopinut koiralle hyvin. Tuntuu vain, että ruuan määrä on hirmuinen. Onneksi koiraa seuraamalla tulee näkemään parhaiten sopiiko ruokinta sille.

Ainakaan koira ei näytä märkänä läheskään niin karulta kuin vielä vuosi sitten. Vaikka vieläkin se on tuollainen omanlainen hömelö.♥

Match show Kangasalalla

Olen aina sanonut, että extempore ideat ovat parhaita. Lauantaina tuli Jennin kanssa puhetta "yhyy Linkin toko on rikki"-vuodatukseni välissä, että hän on menossa lähiseudulle mätsäriin. Eihän me olla nähty pitkään aikaan, joten idea alokoi kehkeytymään. Olin hieman nihkeänä, että pitäisikö sitä nyt oikeasti raahata bortsu ihan mätsärikehään asti, kun ei se kuitenkaan osaa esiintyä ja on vähän mitäänsanomattoman näköinenkin. Tokoharrastaja taas huusi mielessäni, että siitähän saa hyvän häiriötreenin!

Aamu neljältä (koska unirytmini ovat sekaisin) etsin muuttolaatikoista näyttelyhihnaa, rokotustodistuksia ja mietin mitä oikein tarvinkaan mukaan. Autokin oli vielä täynnä muuttokamaa, joiden purkaminen odotti aamua. Pari tuntia unta tukkaan, ja purku hommiin. Linkki sai juoksennella mukana, vaikka junnu olikin enemmän fiiliksellä "auto, auto, auto!!". Kamat kasaan ja aamupalalle ABc:lle. Taktisesti kameran unohtumisen tajusin vasta puolessa välissä matkaa.

Kangasallalla mätsäripaikalla oltiin ensimmäisten joukossa. Matkan aikana satoi niin lunta, räntää, rakeita ja vettä, sekä paistoi aurinkokin kauniisti. Samaa  tapahtui odotellessa. Kävin ilmoittamassa Linkin kehään, ennen kuin nappasin sen tekemään pientä treeniä pihalle. Palkkasin koiraa aktiivisuudesta minua kohtaan, koska viimeaikaisena ongelmana ovat esiintyneet keskittymisen herpaantuminen ja nenän vieminen. Linkki oli hyvin mukana treenissä, ja teki pientä perusasentojumppaa muutaman askeleen seuruulla. Kaukoihin sillä oli liikaa virettä, koska astahti aina maa-seiso kaukossa pari askelta eteenpäin. Parin onnistuneen toiston jälkeen bortsu sai hengailla makuullaan ja opetella taas rauhoittumaan ihmis- ja koiravilinässä.

Meidän vuoromme kehässä toi esiin vallattoman Linkin, joka ei muka koskaan ole esiintynyt. Ravi oli tänään hyvin paljon hukassa, koska olisi niin paljon siistimpää vaan lentää. Seisomisessa Linkki on omiaan, mutta tuomariakin olisi pitänyt rakastaa. Mihinkä iloinen koira karvoistaan pääsisi? Sininen nauha saatiin kommentilla "Pidän siitä, että koira ravaa. Ymmärrän kyllä pienen bordercollien menohalut ja rakkauden." Ihan meidän näköinen kommentti.

Kehän jälkeen kävin tekemässä Linkille pidempää seuruuta syrjemmässä ja löydettiin sieltä niitä epäkohtia - katkailevaa kontaktia, edistämistä, poikittamista. Kaikkeen pääsi puuttumaan ja palkkailemaan hyvällä fiiliksellä. Seuruuhommien jälkeen paikkamakuutin junnua yksinään häiriön keskellä, ja tässäkin löytyi ne epäkohdat joita kaipasin. Levoton makuu, jossa koiran pää heilui puolelta toiselle, nenä kävi vähän ja painoa vaihdeltiin kankulta toiselle. Levottomuudesta huolimatta Link ei kuitenkaan meinannut nousta. Siellä se pysyi kuin tatti, eikä vinkunutkaan.

Ennen kokoomakehää pääsi bortsu hetkeksi autoon lepäilemään ja minä palkitsin itseni mokkapalalla. Kokoomakehässä koiria oli likimain parikymmentä. Meidän tuurilla "musta aussie" pääsi ensimmäisenä ravaamaan joukon johdossa. Ravi löytyi paremmin, ja seisominenkin oli hyvin hanskassa. Ihmetyksekseni meidät pyydettiin keskelle neljän parhaan joukkoon ja päästiin juoksemaan kierros. Bortsu osoitettiin neljänneksi, siis vau. Ei voi ylpeämpi olla koirasta, joka käyttäytyi omalla hurmaavalla tavallaan. Taidettiin meidän bileille naureskellakin sivusta, mutta oma tarkoitukseni on mätsärikehissä käydä pitämässä vaan hauskaa.

Link on koira, jonka kanssa on kiva lähteä minne vaan. Tämäkin reissu oli äärettömän onnistunut mahtavan paimenpojan kanssa.