Torstaina oli taas treenintäyteinen päivä, kun siirryttiin Katjan kyydillä treeneihin. Linkki pääsi tällä kertaa oleilemaan pitkästä aikaa takarontissa, ja hienostihan junnu matkusti. Se on kyllä niin luottopoika, ettei tosikaan.
Paikan päällä oli monta koirakkoa, taisin laskea parhaimmillaan yhdeksään. En tosin vanno, mutta paljon oli tohinaa kentällä. Tehtiin Linkin kanssa pientä kivaa seuruuta kauempana muista ja vaatimuksena vain hyvä, oikeapaikkainen seuruu. Se ei tuottanut paimenelle hankaluuksia. Pyöriteltiin ekassa setissä myös perusasentoa. Myös lähellä Linkin mielestä niin iiiiihanaa Katjaa ja Tuiketta. Hyvin pysyi aivot. Tehtiin myös pari liikkeestä seisomiseen jäävää. Hyviä täpäköitä pysähdyksiä, joita palkkailin vaihtelevasti Setin loppuun otettiin luoksari, jossa koira oli niin kierroksilla, ettei istunut loppuperusasentoon. Ei siis yhtään sitä normaalia Linkkiä. Vaihdoin luoksetulokäskys kokeiluksi sivulle tulo käskyyn, jolloin istuminen oli nopeampaa ja palkkasin sen siitä. Sen jälkeen junnu pääsi autoon huilailemaan hieman.
Seuraavassa setissä tehtiin vähän temppuja. Selkään hyppyä, jalkojen välistä pujottelua, pyörähdyksiä, sekä jalkojen välissä seuruuta. Hieman myös peruutusta. Ajattelin myös makuuttaa Linkkiä paikallaan, mutta se ei mennyt käskystä maahan ensimmäisillä yrittämillä ja oli hirveän levoton muutenkin. Huomaa, että ollaan taas unohdettu paikkamakuun treenaaminen, kun ollaan keskitytty muuhun häiriöön. Pitäisi muistaa tehdä enemmän.
Kolmannessa setissä tehtiin seuruuta ihmis- ja koiraryhmässä. Helppoa tekemistä ja hyvällä fiiliksellä kestettiin pujottelu muiden välissä. Hyvin rennosti jätkä otti kaiken, eikä kontaktikaan hapuillut juuri yhtään. Pääsi sitten temuamaan hetken pallon kanssa ja leikkimään muutenkin. Linkkiä kehuttiin taas hirveän päteväksi menijäksi ja tekeehän se hyvää työtä ainakin omaan silmään. Jätkä on liekeissä - niin sanotusti.
Teknisesti se on hyvä. Seuraavaksi lähden ketjuttamaan liikkeitä häiriössä kunnolla, kun nykyään se onnistuu jo hyvin tutulla, hiljaisella kentällä. On aina mukava kuulla kehuja omasta koirasta, vaikka harvoin kukaan meitä tulee kehumaan ja ylistämään. Itse kyllä koitan olla positiivinen ja kannustava treenikumppaneilleni, mutta en saa oikein mitään takaisin päin. Harmi vain, tsemppi olisi tarpeen ja lisäisi motivaatiota paljonkin, kun tietää onnistuneensa jossain koiran kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti