Ollaanko valmiina muutokseen?

Syyskuun puoliväli toi hieman tuulahduksia tähän totuttuun arkeen. Vaikka en haluakaan jakaa koirani blogiin niin paljon muuta elämää, on sekin sidoksissa koiran elämään.  Enää ei olekaan kaikki aivan samalla tavalla, vaikka lauman kokoonpano on vakinuistunutkin kolmeen jäseneen siten, että kahdelle jäsenelle lisättiin rangas nimettömän vasempaan.  Lisäksi Linkin yksin viettämä aika lisääntyi ja elämään tuli lisää rutiineja, kun meikäläinen pokasi itselleen paikan baarityöntekijän koulutuksesta. Se alkoi tiistaina ja jo nyt ollaan saatu elämä uomiinsa kohtalaisen hyvin - vaikka väsyttääkin koulun jälkeen.

Aamusella junnua saa raahata miltei niska-pers-otteella ulos, kun mokoma mukavuuden haluinen bordercollie ei mitenkään tahtoisi nousta niin aikaisin. Toki ymmärään Linkin fiiliksiä, mutta itselleni herääminen ei ole tiukkaa tehnyt. Olen ihan liekeissä uudesta jutusta, kun olen askeleen lähempänä sitä ei-niin-salaista unelmaani. Kävelen kouluun, kävelen koulusta kotiin, otan koiran ja käyn joko lenkillä tai treenaamassa. Pitkiksi ei päivät Linkillä silti venähdä, koska toinen puolisko on aika myöhään kotona.

Linkki - kuten arvata saattaa - on sopeutunut tähän elämänmuutokseen hyvin. Oikeastaan se on tullut hieman innokkaammaksikin tekemään asioita kanssani, kun en ole jatkuvasti koiran liki. Ollaan treenattu nopeampaa perusasentoa ja seuruuseen on haettu tiettyä mielentilaa ja ilmettä. Paikkamakuuta ollaan opeteltu pikku hiljaa taas ja jätkä on päässyt tekemään enemmän ja enemmän häiriöön töitä. Ehkä tästä vielä pikku hiljaa rakennetaan sitä toimivaa suoritusta.

Ei kuitenkaan kaikki ole niin helppoa, kun keskiviikkona lähdin treenaamaan. Piti ensiksi olla seuraakin, mutta seura tekikin oharit. Surullista, sillä me kaivataan enemmän häiriötreeniä. Vahvistelin koiran reagointia ja asioiden tarjoamista. Tehtiin seuruuta kainalopalkalla ja kaukopalkalla. Linkki teki hyvin ja innokkaasti. Treenattiin myös sosiaalisella palkatta perusasennon pitoa yllä, kun kentän ohitse meni koirakkoja. Paimen piti näppärästi kontaktia.

Lopussa otettiin selkään hyppäämistä lelu ja namipalkalla, sekä pyörittelin koiraa ympyrää ja heittelin sille frisbeetä. Linkki teki hirmu hienosti ja kivasti. Superbortsu.