lauantai 27. elokuuta 2016

Lähiretkeilyä

Lauantai, kaikessa tohinassaan, sai luvan olla retkipäivä. Meillä puuhastellaan koevalmistautumisen lisäksi muuttoa, joten asiat ovat hyvällä tavalla vähän sekaisin. Kuitenkin huomisen kokeen kolkutellessa ovelle, oli aika ryhtyä purkamaan viikon aikana tullutta energiaa.


Miltei koko sen ajan, mitä olemme Janakkalassa kerenneet asumaan, on meidän ollut tarkoitus mennä tutustumaan paikallisiin luontopolkuihin. Milloin aika ei ole riittänyt, milloin sää on ollut huono ja milloin on vain laiskottanut ihan liikaa. Paljon on puhuttu ja nyt vihdoin sain aikaiseksi viikolla vertailla Suurisuon ja Laurinmäen reittejä. Suoympäristö on varmasti kaunis, mutta jätettiin se tällä kertaa väliin. Jos joku päivä kerettäisiin pyörähtämään sielläkin ennen virallista muuttoa.

Laurinmäki vaikutti mielenkiintoiselta Torpparimuseoineen ja idylisine maalaismaisemineen. Harmiksemme kilometrejä ei ollut kuitenkaan ilmoitettu, ja ajattelimme niiden löytyvän jotakuinkin paikan päältä. Mukaan pakattiin vain reippaasti vettä, sekä pari herkkupalaa koirallekin. Ihmisolennot jäivät tällä kertaa ilman eväitä. Laurinmäellähän on kahvila (joskaan ei tänään auki), sekä lähtöpisteessä myös ulkovessa!

Meidän tarkoituksemme oli ensin kiertää laajempi kokonaisuus, jonka matkalle olisi osunut Räikälän entistä kievaria, uhrilehtoa ja lähde, mutta toisin kävi ja suuruuden hullut suunnitelmat tulivat Määkynmäelle kiipeämiseen. Reitti ei ollut liian rankka, eikä liian pitkä. Taitoimme noin viiden kilometrin matkan pariin tuntiin taukoineen. Penkkejä reitillä oli hyvin ja maiseman vaihtelu mukavaa. Lehtoalueita, havumetsää, korkeuteen kipuavaa mäkeä, josta oli näkymät pelloille ja järville, sekä löydettiin makkaranpaistoon soveltuva kotakin. Harmi, ettei niitä makkaroita vain sattunut mukaan.


Mitä bortsuun tuli, se oli innoissaan metsäretkestä. Suurimman osan ajasta se kulki jonon jatkona ilman hihnaa, mutta sai ottaa riehuhepuleita välillä hyvällä paikalla. Gasellin elkein tuo mustavalkoinen rallasi metsässä, kun ei ole pitkään aikaan päässyt rehaamaan kunnolla. Joka tapauksessa mukana oli hyväkäytöksinen koira, joka malttoi pysähdyksillä levätä ja joi epänormaalin hyvin. Kumpa olisi aikaa enemmän tehdä tämmöisiä reissuja.

Haaveissa olisi parin kolmen vuoden sisään lähteä jonkin pidemmällekin päivän tai pari vaellukselle, mutta taidetaan tyytyä näihin alle puolen päivän vaelluksiin vielä tovi.


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti