Tovereita, sekä treeniä

Tämän viikon aktiiviset tekemiset ovat oikeastaan aika tavalla rajoittuneet tiistain koirapuistoiluun Diana ja Demi belgien, Jehu amerikanakitan sekä Säde saksanpaimenen kanssa. Koirapuiston alkupäässä oli jäätävän kokoinen vesilammikko ja kotiintuomisena oli kilo kaupalla hiekkaa. Linkin käytös ei oikein miellyttänyt minua, kun joukolla lähtivät hieman myllyttämään nuorinta Sädettä. Loppujen lopuksi sai viisikkokin kohtuullisen hyvät leikit, vaikka ensin näyttikin hieman huonolta. Kotona olikin sitten mukavan väsynyt koira, joka oli jokseenkin märkä.

Keskiviikko taas startattiin pitkästä aikaa ensimmäisillä kimppatreeneillä. Mukana olivat tällä kertaa Jesse-seropi ja Säde-saksanpaimen. Kävelymatka kentälle oltiin ensin häntäpäässä muistelemassa, miten hihnassa käyttäydytään, vaikka muita koiria on edellä. Linkki meinasi hieman kiehua ylitse kärsimättömyytensä kanssa, mutta asettui loppujen lopuksi. Palkinnoksi kiilattiinkin jonon eteen, kun muut kulkivat minun makuuni liian hitaasti.

Kentälle päästyämme heitin toisen pannan ja hihnan junnulle ja aloin virittelemään. On hieno nähdä, että vaikka "Tehdään töitä"- mantralle on tehnyt pohjat autossa, saa se koiran syttymään auton ulkopuolellakin ja asettautumaan tiettyyn moodiin. Häiriön takia aloitimme normaalin setin leikillä. Linkki pysyi hyvin patukassa kiinni, ei ollut mitään ongelmaa leikkiä minun kanssani, vaikka oli hälyisä tie. Päädyin naksuttelemaan Linkille perusasentoa, sekä parin askeleen seuruuta, jota emme ole tehneet vielä tällaisessä häiriössä. Keskittyminen pysyi hyvin yllä, ja sen jälkeen tehtailtiin hetki maahanmenoja ja otettiin pieni paikkamakuupätkä. Lisäksi myös muutama luoksetulo, vaikka itselleni on hieman auki tahdonko koiran tulevan suoraan sivulle (minkä se tekee nyt automaattisesti) vai haluanko sen tulevan eteeni. Näitä ehtii kuitenkin vielä muokkaamaan ja tekemään ties mitä.

Koko treenin ajan paimen oli kuitenkin hirmu pätevä, eikä ylimääräinen häiriö ollut sille yhtään mitään. Pätevä paimennin.