Alkuviikon touhuiluja

Pienillä tavoitteilla tulevaisuuteen? Hmm, toimii ainakin toistaiseksi loistavaksi. Asetin itselleni viikkotavoitteeksi uhrata koiran kanssa tokoon, ihan oikeaan tokoiluun 10-20min per päivä. Jospas jotain saataisiin joskus huolella valmiiksikin asti. Tässä kuitenkin tämän päivän tekemisistä pientä listaa. Samalla koirakin saa vaihtelun vuoksi tienata ruokaansa muutenkin kuin vain lenkeillä.

Maanantai:
- Linkki tehtaili perusasentoja, sekä yhden ja kahden askeleen seuruuta. Pyörittiin myös paikallaan vastapäivään ja takapään käytössä olisi hieman parannettavaa. Kuitenkin tämmöinen pyöriminen on kohtuullisen uusi asia Linkille.
- Lisäksi vahvisteltiin istu-maa kaukoja vielä kohtuullisen vahvalla käsiavulla. Palkkailin lähinnä maassa pysymisestä. Istumaan nousuun kaipaisin hieman enemmän täpäkkyyttä ja vauhtia.

Tiistai:
- Aamusella tehtailtiin naksuttimen kanssa nopeita maahan menoja eri tilanteista. Linkillä oli koko ajan hyvä tempo yllä ja pää pysyi hyvin kasassa. Milloin koira kulki vapaasti sivulla ja käskin maahan, milloin tuli kohti ja käskin maahan. Mahdollisimman pienillä avuilla ja lähen avuttomasti onnistuttiin tämän päivän haasteista.
- Leikittiin hetki vanhoilla patukoilla ja nostettiin vähän virettä ylöspäin. Leikkiminen oli Linkin osalta aktiivista ja itse sain olla paljon passiivisempi. Kävi hyvin leluun kiinni ja tuli tarjoamaan sitä minulle.
- Tehtailtiin perusasentoja hyvässä vireessä ja ilman apuja. Linkki hakee aktiivisesti perusasentoon ja korjaa tarvittaessa huonon. Jatkettiin myös askeleen seuruun vahvistamista. Jätkällä on tähän mennessä hiton mainio kontakti.
- Illemmalla vielä naksuttelin kourallisen nappuloita hyvistä perusasennoista oman käden paikkaa vaihdellen.

Keskiviikko:
- Pidettiin hieman vapaampi päivä ja lähdettiin Linkin ja Dianan voimin puistoon riehumaan kohtuullisen aikaisin. Junnujen leikit mätsäsivät hyvin yhteen, eikä niiden tarvinnut kahinoida yhtään. Matkan koirapuistoon Linkki sai hyvästä hihnakäytöksestä palkkaa ja paransikin loppua myöten huimasti, vaikka jouduttiin autotien vierellä kävelemäänkin. Oiva poika.

Useammin kuin kerran olen alkuviikon aikana saanut hämmästellä sitä, miten näppärästi koira on alkanut tarjoamaan asioita ja taas saanut potkia itseäni päähän, että sisäistäisin omistavani bortsun. Bordercollien, ei saksanpaimenkoiraa. Linkki pelaa niin eri säännöillä kuin Oca, että on vaikea tottua siihen, että jotkut asiat voi tehdä helpostikin tämän bortsunperhanan kanssa, kun taas toisista asioista saa vääntää ihan huolella kättä. On se vain pätevä pentu, aivan liian pätevä, eikä enää niin pentukaan. Minne se aika vierii?