Lähdettiin kaupunginpuistoon ja pääsipä bortsu matkalla pulahtamaan Vanajassakin vatsaansa myöten. Seurassa siis entistä virkeämpi paimenkoira. Keskityttiin fiksaamaan seuruun paikkaa. Korjaussarjana lelupalkka haettuna takaa. Linkki on lenkillä opetellut hakemaan keskiselän kohdalta palkkaa, joten juttu ei ollut vieras. Seuruu suoristui huimasti jo muutamalla toistolla ja kestoakin siihen sai lisättyä. Palkkasin koiraa myös "heittämällä" palloa taaksepäin, joka sai siihen vielä enemmän virtaa.
Tehtiin hyppyä ja makusteltiin vielä nykyistä avohyppyä. Tulin tulokseen, että täytyy opettaa hyppyä uudestaan niin, että koira ajautuisi esteestä kauemmas, sillä nyt se jää hieman liian lähelle norkoilemaan, jolloin takaisin hyppy on täysin mahdoton onnistua.
kuvaajana toimi Bea, vanha kuva
Treenin loppuun tehtiin vielä kaksi noin minuutin paikkista kahdella koiralla, jossa häiriö oli kyllä kohtuullinen. Linkki oli taas jostain syystä hirveän levoton ja vaihteli lonkalta puolta, sekä laski ja nosti päätään. Mietin, että voisiko tämä käytös yhdistyä siihen, että liikkuruin treenin, jolloin koirani on epävarma siitä, mitä ohjaaja nyt höpisee. Toisaalta pohdinta tuntuu niin yksinkertaiselta, että se voisi olla mahdollinen, koska rauhallisempi tuo on ollut jonkun muun liikkuroidessa. Toki, unohdin myös arkipannan koiralle kaulaan, joka saattoi hämätä sitä. Tiedä häntä.Täytyy jatkaa yksinään 10sek - 3min paikkiksia eri paikoissa ja katsoa, että koira pysyy rauhallisena. Koska eihän se makaamaan opi kuin tekemällä. Yksinään se on ollut rauhallinen, enkä ole koskaan ajatellut sen nousevan paikkiksesta tai lähtevän sieltä mihinkään. On vain äärettömän rumaa tuollainen vekslaaminen paikasta toiseen.
Treenin jälkeen Liikkis pääsi loikkaamaan laiturilta järveen ja kyllä junnu nauttikin. Vaikka korvat meinasivat olla hieman koristeea. On yksi asia, mitä tuo koira rakastaa yli kaiken ja se on kyllä uiminen.
Viimeviikonlopun (to-su) Linkki vietti vapaata minusta, kun tyyppi lähti hoitoon entiselle puolisolleni. Miehet nauttivat toistensa seurasta ja Linkki oli kuulemma hurmannut taas monia ihmisiä ja lisää hoitajaehdokkaita on jostain syystä ilmestynyt pilvin pimein. Luulisin siis koiran käyttäytyneen hyvin. On aina ilo kuulla kehuja omasta koirasta.
Meillä tuli myös Linkin kanssa 2v yhteiseloa täyteen kesäkuun 28 päivä. Eihän minusta koskaan pitänyt tulla bordercollien omistajaa. Enkä miellä itseäni vieläkään bortsuihmiseksi, olen enemmänkin Link-ihminen. Tekemisemme etenkin viimeisen vuoden aikana on mennyt huimasti eteenpäin ja nyt vihdoin voidaan alkaa treenaamaan tuleviakin luokkia, kun tilasin ruututamineet, ohjatun noudon kapuloita, sekä tunnarit kotiin. Iik! Pitää keksiä joku juttu tuohon tunnarin treenimiseen, sillä minulla ei ole mitään hajua miten liikettä lähtisi opettamaan.
Maanantaina meidän lauma hajoaa, kun nykyinen puoliso astuu armeijan vihreisiin. Saa nähdä, mitä bortsupojan kanssa keksitään kahdestaan.
