sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Datuff


Joulukuu. Blogit täyttyvät erilaisista kalentereista, on adventtikalenteria, on ihan selkeää joulun seurantaan tarkoitettua kalentereita. Me ei valitettavasti vieläkään olla joulukoirakko, muutenkin joulun tuleminen näemmä näkyy blogissa hiljaisuutena.

Kovasti on myös vuosi loppumassa ja ihmisillä on tapana listailla saavutettuja ja saavuttamattomia asioita. Ensivuodelle lupailin taas alkaa listailemaan enemmän, mitä koira kuluttaa. Ocan kanssa ehdittiin tarkastella elämä viitisen kuukautta, toivottavasti Linkin kanssa pidempään. Minä koitin tehdä asian eteen jotain, mutta loppujen lopuksi en ole asettanut itselleni ja Linkille juuri mitään tavoitteita tälle ensimmäiselle yhteisen taipaleen puolikkaalle. Minulle on riittänyt, että koira tahtoo tehdä asioita kanssani ja se on helppo arjessa.

Ja onhan se. Olemme asuneet kaupungissa jonkin aikaa. Tähän mennesä Linkki ohittaa niin ihmiset kuin pyörätkin ilman suurempaa ongelmaa. On se vain mainio äijä, ei muuta voi sanoa. Hissillä koira matkustaa innokkaasti, vähän liiankin innokkaasti. Rappusissa se on oppinut kulkemaan mainiosti, vaikkase hirveästi keskittymistä vaatiikin vielä. Etenkin, kun kerrostalon lattiat ovat hirmu liukkaat. Ja meillähän rappusia siis riittää.

Tässä taannoin käytiin sellainen 5,1km lenkki, jolla kestoa oli likipitäen tunti. Kaupungin tarjoamat maastot hämmästyttivät minua. Oli rantaa, metsää, kävelytietä... Ihan piti facebookkiinkin asti jakaa itseäni hämmästyttänyt asia. Ja kyllä, saatan olla hieman hassu ja maalainen, mutta ihan oikeasti, en minä koskaan ole kohdannut tällaiseen:


Junnu on ulkoillut jopa vapaana osan matkaa ja oli se niin pätevää poikaa, niin pätevää poikaa ettei tosikaan. Tarkkana saa olla missä päästää vapaaksi, mutta ollaan saatu muutamat kivat palloleikit aikaan ja koira kuuntelee kivasti, mitä minulla on sille asiaa. Linkki on paras.

Nyt kun asun lähempänä keskustaa, käy myös enemmän vieraita. Mulla on kaikki koirat ovat olleet todella sosiaalisia, eikä Linkkikään tee poikkeusta asiaan, mutta nyt todellakin se pääsee opettelemaan, miten vieraat otetaan vastaan. Tänään suuntaamme hieman agilitypainotteista treeniä kohden virkistämään muistia poitsun 10kk päivän kunniaksi.

2 kommenttia:

  1. Tiedän tunteen toistepäin, ku muutin maalle olin ja olen hukassa. Peltoa ja metsää riittää vaikka muille jakaa, mutta rakastin kaupungissa käppäilyä ♥ Ihanat viitaniemen rannat, lutakko. Laajavuori, keskustakin, mahdollisuuksia oli vaikka kuinka, kun saisi molemmat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaupungissakin on omat huippuhetkensä. Pidän sen tuomista mahdollisuuksista erilaisen liikunnan muodossa. Kotikulmilla vaeltelu on kivaa, mutta silti sisimpäni halajaa loppujen lopuksi maalle.

      Poista