Talvikoomasta heräilyä

Huh huh, pitäisiköhän herättää In Actionkin uuteen vuoteen viimein. Meidän väliaikaishiljaisuus johtuu pääosin koulun luomista paineista. Itselläni on painanut olan takaa päälle viimeisen vuoden näytöt, eikä ne juuri vieläkään ole helpottaneet.

Uudestavuodesta me selvittiin hyvin rauhallisissa merkeissä. Linkki ei reagoinut raketteihin sisällä ja ulkonakin muutamat kaukaiset pamaukset eivät saaneet paimenpojassa mitään reaktiota aikaan. Toki me ajoitimme ulkoilun sille ajalle, kun ei pitänyt hirveästi pamahdella. Ongelmaton paimenlapsi.

Vuoden vaihteen jälkeen olemme myös käyneet kerran Pauliinan ja Jessen kanssa agiliitämässä. Taisimme ottaa putkirallin lisäksi pieniä ohjauskuvioita ja paimenpentu oli hirveissä liekessä. On se miellyttävä ohjata, ei kiehu yli ja kuuntelee. Hirveän nopea se on, sille en voi sanoa mitään.

Saa nähdä mihin meidän hakuilu nyt menee, kun valitettavasti autosta jouduin luopumaan. Onneksi voidaan silti tokoilla ja tehdä myös tottistakin, vaikka liikkuminen on hieman vaikeampaa. Onneksi julkiset on keksitty ja kavereidenkin kyydillä pääsee moneen paikkaan. Sehän tämän harrastuksen suola on, ystävät.

Linkki on myös aktiivisesti doboillut ja nuoren koiran tasapaino on kehittynyt huimaa vauhtia. Ollaan päästy tekemään vähän vaativampia harjoituksia ja yhdessä tekeminen on hirmu kivaa, kun ei tarvitse ottaa paineita mistään. Samalla tulee treenattua säännöllisesti omaakin lihaskuntoa. Doboilun lisäksi ollaan tehty Linkin kanssa tokoa pikkuisin askelin. Perusasento alkaa pikkuhiljaa olla kuosissa ja ollaan edetty askeleen seuraamiseen. Lisäksi poitsu on harjoitellut paikalla makuuta lähinnä sisätiloissa kahden ihmisen pyöriessä häiriönä.