Ryhmärämä valloittaa Aulangon!

Eilisen puolella ryhmärämä otti suunnaksi Aulangon. Aulanko on kuulunut lempipaikkoihini Hämeenlinnassa jo ties kuinka pitkän aikaa. Olen monesti halunnut lenkkeillä siellä koiran kanssa, mutta en ole koskaan muka ehtinyt. Nyt kuitenkin sunnuntain kunniaksi päädyin pakkaamaan koiran autoon ja rimpauttamaan miehelle, että nyt mennään eikä meinata. Kello oli jo paljon, joten auringon viimeiset säteet olivat seuranamme. Mitään lenkkiä emme lähteneet kiertämään, vaan näkötornin juurella tsiikailtiin maisemia ja käytiin tornin siinä osassa, mihin vielä pääsi. Myös karhunkierrokselle käveltiin moikkaamaan karhunelikkoa.

Linkki pääsi kiipeämään urakalla rappusia. Nuorimies ei ollut millänsäkään kivirapuista, eikä läpinäkyvästä kaiteesta, kunhan mennä touhotti. Yhdessä katseltiin myös maisemia ja hengailtiin muuten. Mainio eläin, kyllä tuon kanssa sielu lepäsi. Mainioin pikku mukula, joka kuulemma nosti miehen kanssa tänään ensimmäistä kertaa koipea! Ei se moista temppua meikäläiselle näyttänyt nyt iltasella. Mokomakin!