keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Tokosulkeiset

Tiistai oli meillä tokopäivä. Kentällä vierähtikin likimain viitisen tuntia kahdessa eri setissä. Olin lupautunut käymään vilkaisemassa kentän kuntoa aamusella ja kun aurinko niin kauniisti paistoi ikkunasta sisään, kokosin itseni ja koiran ulos. Kenttä oli ihan kivassa kuosissa. Siinä, missä se viime treenikerralla oli liejua, oli nyt melkotiivis hiekkapohja muutamalla lätäköllä höystettynä.

Treenihäiriönämme toimi kaksi miestä autoineen. Mietin hetken, kehtaanko mitään tehdäkään - mutta päätin ottaa Linkin kanssa kuuntelutreeniä. Se teki maanantaina näppärän zetan, joten ajattelin katsoa sekoittaako se liikkeitä. Seuruun yhteydessä suoritetut liikkeet - seisomaan ja maahan jäävät se erottaa hyvin toisistaan. Istuminen on vielä hidas ja hakee oikeaa muotomaan, kun bortsu haluaisi mieluummin jäädä vietereille - niin kuin luoksarin sivulle tulossakin. Otettiin siis kuuriluontoisesti istumisia ja palkkailin nopeista.

Teetin Linkille kentällä samaa settiä, mitä maanantaina sisätiloissa. Istu - Kurre - Maahan  - Pläts, joista viimeinen on päämaahan  käsky. Bortsun suurin ongelma on se, että sillä on liian kivaa, että se malttaisi kuunnella mitä sen oikeasti pitäisi tehdä. Pläts on muodostunut niin vahvaksi, että se tekee sen mielellään joka käskyllä. Se myös kuvittelee tietävänsä mikä käsky tulee, kun aukaisen suuni. Se sekoittaa huolella pakkaa, kun kerron sen tekevän väärin ja pyydän uudestaan. Näiden neljän liikkeen lisäksi näin oikeastaan vähän kaikkea; kierimistä, peruuttamista, sivulletuloa oikealle ja vasemmalle puolelle, sekä jopa yhden turhautumishaukahduksen. Niin siis Linkkihän ei hauku yleensä. Miltei kokonaan tuloksetta olen koittanut opettaa sitä haukkumaan. Päätettiin treeni onnistuneeseen sarjaan.

Siirryin tekemään hommia kaukopalkalla ja kuvittelin meneväni koiran kanssa paikkamakuuta tekemään. Sanoin ääneen "valmis" ja musta salama singahtaa kohti palkkaa. Treenin tarkoitus oli hieman eri, mutta jouduinkin palkkailemaan siitä, että bortsu pysyi "valmis"-sanalla vieressä, jos sen jossain aivopierussa kokeessa tulen sanomaan ääneen. Tarkoituksena olisi muodostaa tästä yhtälö "Valmis" -> kontakti. Jouduin monesti toistelemaan, ennen kuin sain halutun tuloksen ja koira otti kontaktia. Sai siitä juosta hakemaan kaukopalkan. Pieni pätkä pää maassa makuutakin tehtiin kaukopalkalla, josta suorilta vapautus palkalle. Tämän junnu handlasi hyvin.

Ennen kotiinlähtöä muisteltiin kiertämistä. Tällä kertaa lipputangolla ja molempiin suuntiin. Aluksi Linkki kokeili, että onko pakko jos ei välttämättä hirveämmin kiinnosta. Parin onnistumisen jälkeen se lähti taas tekemään muka oikeaa asiaa. Kuitenkin päästiin jonkin matkan päähän kiertämään lipputanko ja jätin siihen, kun näytti hyvältä.




Tokosulkeiset jatkuivat illemmalla, kun kimppatreeni kokoontui kentälle. Oltiin ajoissa paikalla, joten säädettyäni kameran asetukset, kaivoin tötsät esille. Nyt Linkki sai kiertää tötsää kuin vanha tekijä. Päästiin helposti kymmeneen metriin, minkä avo vaatii ja 15m kohdalla saatiin viimeinen onnistuminen mihin lopetettiin. Kiinnitin huomiota nopeisiin istumisiin takaisin vierelle palatessa. Liike tulee vaatimaan vielä vauhtia, mutta se varmasti tulee ajan kanssa.

Linkki teki odotteluajan jälkeen seuraamista ensin ympyrällä myötäpäivään ja siitä suoristellen sitä välillä, sekä neliötä vasemmalle. Edistaminen on vähentynyt. Nostin sitä myös korkeampaan viettiin niin, että joduin pari kertaa komentamaan bortsua näpsimisestä, mikä ei ole ok. Leuat kävivät takin helmassa, mutta tahdon karsia tuollaisen käytöksen heti suorilta pois. Siitä ei saa tulla vahingossakaan tapa. Seuruun lisäksi Linkki teki kaksi luoksaria, joissa namilla tintattiin takamus nopeasti maahan, eikä jätetty bortsulle muita vaihtoehtoja. (Olen ollut tässä liian kiltti ja palkannut huonoista sivulletuloista, kun en ole nähnyt, että junnu on ollut viritetyillä jousilla sensijaan, että takalisto olisi kokonaan maassa.)

Odotellessamme loppuja, naksuttelin Linkille päämaassa makuuta neljän koiran keskellä. Bortsulla oli hyvä mielentila ja se heilutteli häntää äärettömän dorkan näköisenä. Tehtiin monta hyvää toistoa, eikä sitä ollenkaan haitannut, vaikka häiriö koirat liikkuivat ja omistajat puhuivat. Se oli täysin työnsä orja ja pää pysyi pidempäänkin maassa.

Linkki sai myös toimia esimerkkikoirana kun kerroin muille ajatuksiani seuruusta. Se sai tehdä pitkästä aikaa kainalopalkalla töitä havainnollistaakseni sanojani. Seuruuprojektin jälkeen otettiin hyppyä, kun sellainen oli paikalle tuotu ja meidän hyppytreenit on olleet hyvin vähäisiä. Jätin alkuun hypyn liian korkeaksi, jolloin junnu ei suostunut hyppäämään. Yhden lankun poistolla se teki hyvää hyppyä, mutta tuppasi liikkumaan tullessani kohti. Syynkin selvitin varsin nopeasti - annoin sille väärän käskyn. Oikean käskysanan löytyessä se tönötti paikoillaan hyvin. Kertaakaan en pyytänyt sitä perusasentoon. Ajatellen kuitenkin jatkoa, Linkki hyppää liian lähelle estettä. Sen tekemiseen pitäisi saada lisää pituutta, joka varmasti hoituu namialustalla helposti pois. Estettä pääsee treenaamaan vain harmillisen vähän.

Kokonaisuudessaan treenit oli aivan muikeat. Bortsu ei vieläkään ota häiriötä, vaikka sen kanssa pitäisikin edelleen rikkoa enemmän kaavaa ja tehdä enemmän erilaisia juttuja, jotta tekemisen varmuus paranee. Kyllä siitä vielä hyvä kisakoiruus tulee.

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Liikuntapäiväkirja

2013 marraskuussa meillä oli liikuntapäiväkirja viikosta. Nyt hieman remontoituamme elämäntapojamme, ajattelin kirjata meidän viikon liikunnat uudestaan ylös ja katsoa mihin suuntaan ollaan menty. Lifelog -sovellus seuraa liikkumistani askeleina jokainen päivä. Se myös mittaa kävelyn ajan, eli sen aktiivisen liikkumisen (useimmiten kävelyn). Ei mitään kuvauspysähdyksiä, kengännauhan sidontaa tai muuta chillailua. Rehellisen liikutun ajan. Meillä koira viettää hihnatonta aikaa niin paljon kuin on mahdollista - kaupungissa tämä on vain harvinaisempaa kuin se, kun asuisi maalla. Silloin Linkki ei juuri hihnaa nähnytkään.

Maanantaina käytiin aamusta käytiin hömppäilemässä lähimetsikossa nopea kierros. Päivemmällä käytiin rannassa pikku piipahduksella ja illalla sitten kierrettiin ravilenkki korttelin ympäri. Iltalenkki on tullut tavaksi vetää hieman suuremmalla sykkeellä, enkä ole kokenut tätä vielä huonoksi. Saa kävellä aika haipakkaa, että Linkki malttaa ravata. Se vaihtaa hyvin nopeasti peitsiin, jos vauhti hiljenee. Olen kyllä opettanut ravaamaan hiljempaa ja ainakin kuvissa näyttää siltä, että se seurailee ravaillen.
= 01:18 tuntia (ulkona n. 2,5h)


Tiistai 
aamuna käytiin heti aamusta kuvailureissulla Linnan rannassa ja ihasteltiin kaunista päivää. Linnan ranta on minulle sellainen henkireikä. Ennen tuli istuttua ilman koiraa siellä, mutta nykyisemmin - etenkin kesäöinä viihdytään Linkin kanssa vuorotellen tuijottelemassa järvelle. Tokoiltiin myös jonkin verran nurmella ja chillailtiin muuten vaan. Pystyi istumaan maassa hanskojen päällä ilman, että takamus kastui. Oli huippuhienoja hetkiä. Päivällä pissalla lähimetsässä ja illalla jälleen ravilenkki (tällä kertaa lyhempi) muutaman korttelin ympäri.
= 01:30 tuntia (ulkona n. 3h)

Keskiviikkona käytiin aamulenkillä kulkemassa hieman kuntopolkuja pitkin ja ihastelemassa kevään merkkejä. Löydettiin pajunkissoja, muttei juuri muuta. Etsin kyllä jotain leskenlehtien kaltaista, mutta mitään ei osunut silmiin. Päivällä pissalla ja iltasella etsittiinkin junaradan toiselta puolelta kivoja lenkkimaastoja niitä löytämättä. Tai löydettiin, pääsy taajaman ulkopuolelle, mistä voisi kävellä vaikka Parolaan. En vain näe tässä aktiviteetissä mitään järkeä. Ehkä kesemmällä jätskikiskalle jonnekin sinne.
= 01:14 tuntia (ulkona n 2,5h)


Torstai
 oli meille lepopäivä. Pakko näitä on joskus pitää, niin itsekin kerkeää palautua. Minusta rauhallisempi päivä ilman suurempaa aktiviteettiä ei ole yhtään huono juttu. Ei aina tarvi olla kokoajan menossa pää kolmantena jalkana. Käytiin aamusta metsähumppailulla, päivemmällä pissalla ja illemmalla sitten ravailtiin rauhaksiin korttelilenkki.
01:00 tunti (ulkona n.1,5h)

Perjantai aloitettiin metsähumppailulla, mutta päivälenkillä ryhdyttiin hurjiksi. Lähdettiin kiertämään Vanajaa. Siinä kertyi hyvin ulkoilua, vaikka sää olikin hivenen viileä. Löydettiin myös paljon kivoja kuvailumaastoja ja oikein harmitta, ettei tullut otettua oikeaa kameraa mukaan. Toisaalta, päivä oli hivenen harmaa, ettei siitä hyötyäkään olisi ollut niin paljoa. Illalla käytiin palauttelemassa vähän tuttu iltalenkki parin korttelin ympäri
= 01:48 tuntia (ulkona n. 5h)

Lauantaina oli treenit aamusta, joten kuljettiin koiran kanssa aamulenkki treeneihin hieman pidemmän kautta. Treeneissä vierähtikin muutama tunti, jonka jälkeen lähdettiin vielä Katjan kanssa grillaamaan. Kotiin palauduin viideltä, joten viisi ja puolituntia norkoiltiin ulkona. Illalla humppailtiin vielä pissalle ulos. Paimen oli tässä kohtaa niin väsynyt, että olisi mieluummin jäänyt sohvan nurkkaan. Ei se sieltä mitenkään olisi tahtonut ylös nousta.
= 01:03 tuntia (ulkona n. 6,5h)

lenkkie! 

 Sunnuntain olin töissä, joten arviot eivät pidä paikkaansa mittarini puolesta. Se näyttää huimasti enemmän, kun töissä tulee kuitenkin liikuttua. Koitan arvioida tämän aika lailla lepopäivän mukaan, koska aktiviteetti oli aikalailla sama. Aamulla käytiin reilu puolen tunnin lenkki, vähän tehtiin tokoa ja purettiin energiaa. Käteen koira tuntui väsyneeltä vielä lauantaista. Töistä kotiuduttua illemmalla taivallettiin vielä parin korttelin ympäri ravaillen. Ei silloinkaan hihnan päässä ollut mitään energiapommia, joten tyydyttiin vähempään.
01:00 tuntia (ulkona n. 1,5h)

Yhteensä siis puhtaasti käveltyjä on 8h 53min. Puhtaasti ulkona ollaan kuitenkin oltu enemmän, kuin mitä liikutut tunnit antavat ymmärtää. Ulkona vietetty aika noiden arvioiden mukaan on kuitenkin 22,5h, mikä on mielestäni ihan hyvin. Lyötiin viimekertainen tulos lankulta ja ainakin tällainen rytmi on meille sopinut ihan hyvin. Toki elämä voisi olla erilaista, jos olisin päivisin töissä. Minulla on ollut nyrkkisääntönä pari tuntia ulkoilua päivässä edes jossain muodossa, niin elämä on hyvää.


Nyt haastankin kaikki lukijat seurailemaan omaa ja karvakaverin liikuntaa ja sen muotoja. Miten teillä vietetään päivät ja sopeutetaan koirat esimerkiksi töiden ja opiskelujen rytmiin? Entä miten liikuttu määrä eroaa siitä, mitä oikeasti ollaan oltu ulkona? 

Linkkailkaahan alle sitten postauksia siitä, miten ollaan liikuttu! Luen mielelläni muidenkin rutiineista ja liikutuista määristä!

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Ryhmätokot

Oiski poiski, nyt on niin rättiväsynyt kirjuri kuin olla ja voi. Sain kasaan itseäni pönkittävän treeniryhmän, joka kokoontui tänään ensimmäistä kertaa. Pala kakkua, ihmisiä, jotka on innostuneet tokosta. Säännöllisiä treenejä ja sen sellaista. Ihan kivan oloinen ryhmä, tänään 4/6 paikalla.

Linkin treeneihin kuului tänään Katjan viihdyttäminen, kun opastin uuden kasvon paikalle. Ei mitään hajua mitä kaksikko on puuhaillut, mutta kivaa niillä näytti olevan. Tosin, milloinka Linkillä ei olisi kivaa Katjan kanssa. Ihan sama mitä Katja tekee, niin Linkki pursuaa ylitsevuotavaa rakkautta.


Linkki teki omalla vuorollaan seuruuta. Askeleen peruutuksia, askelsiirtymiä ja neliötä vasempaan ehkäistäkseen edistämistä pois. Lopunkaiken se teki ihan hyvin. Paimen sai muistella myös ruutua namialustalla. Sehän oli hirveän kiva juttu. Niin kiva, että bordercollie haukahti kahdesti ollessaan kiinni, kun joku muu meni ruutuun! Linkillä ei siis ollut ongelmia ruudun kanssa. Kerran se hukkasi ajatuksen siitä mitä teki, ja kutsuin junnun takaisin. Seuraavalla käskyllä taas suoraan ruutuun. Mikä lie aivopieru mahtoi käydä. Koitin myös huijata bortsua käskemällä sen maahan, mutta tapojensa vastaisesti se kerrankin kuunteli.

Seuraavaksi kerroin Katjalle ongelmasta nimeltä nouto. Ehei, nyt ei ole kyse siitä, etteiko junnu noutaisi. Se noutaa aivan mielellään. Varastaa kapulalle ja ties mitä. Se on viimeaikoina tehnyt sisällä kapulajumppaa. Nostanut kapulaa ja kuljetellut sitä eri paikkoihin, dunaillut samalla kaukoja. No, se on myös istunut sivulla, kun olen heilutellut kapulaa. Aloitin nytkin heiluttelulla, jolloin bortsu kyllä nyki. Palkan se sai pysyessään paikallaan. Nytkähti jokatapauksessa lentävän kapulan perään. Palautukset hyviä, mutta pitoa se saisi parantaa. Heittelin kapulaa kolmesti - yhdellä varasti suoraa kapulalle, toisella lähti noutamaan sen ennen kuin kerkesin äännähtää muuta ja kolmannella pyöräytin meitä ensin perusasennossa, ennen kuin se sai hakea.

Tehtiin Linkille kapulataivas. En tajua miten yhden ihmisen autosta löytyy likimain kymmenen erinäköistä noutokapulaa. Linkin epäonneksi se ei vain saanut noutaa yhtäkään kapulaa, vaan junnu joutui tekemään perusasentoja kapulameren keskellä. Oli muuten hirvittävän vaikeaa pienelle eläimelle, joka oli tahtonut noutaa kaikki kapulat. Lopuksi se joutui vielä tulemaan luokse kapuloiden läpi ja siitä suoriutuessaan pääsi leikkimään narupallolle. Kerran sain rääkäistä sen kunnolla pois, kun meinasi yksi kapula vahingossa eksyä suuhun.

Lisäksi tauon jälkeen Linkki sai opettaa Tiinalle hieman mitä tokoili tuollaisen helpon bortsun kanssa on. Hieman junnu meinasi vetää läskiksi, mutta eiköhän noista koulita vielä hyvä pari ja Linkki voi valaista Tiinalle tokon ihmeellistä maailmaa omalta osaltaan. Hyvin se nytkin teki paikallaoloa ja pientä seuruupätkää. On se kiva, kun se muitakin tottelee.


Seuraavat riemuhetket Linkille koitti, kun se pääsi ensin rallaamaan Karman kanssa ja sitten autoilemaan. Piipahdettiin apsilta hakemaan vähän makkaraa ja suunnattiin grillaamaan. Meidän grillaustuokio alkoi hyvin ja hienosti härveltämättä paimen jaksoi odottaa kiinni, vaikka savu ja valtava hiekkapatsas vähän kutittelivatkin nenää. Ja minäpäs oikein nohevana tyttönä sain vielä nuotionkin syttymään! Hehe! Saatiin me sinne laavulle seuraakin, kun isä kahden pojan kanssa uskaliaasti liittyi kahden hullun koiranaisen ja neljän koiran sekaan. Tiivistäessämme Katjan kanssa Linkki joutui kauemmas kiinni, kun ei sitä ihan Lumon kylkeen viitsinyt länttää. Paimen kuitenkintyytyi kohtaloonsa ja pihapatsaan tavoin se tutki maailmaa rauhallisena. Tuo koira kyllä nauttisi omasta pihasta.

On se kyllä väsynyt. Nukkuu neljä jalkaa solmussa tuhisten vieressä. Huomenna se saakin viettää vähän löysempää päivää, kun minä kiidän tienaamaan laumalle rahaa sunnuntailisien kanssa.

Kuvat © Jenni

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Perjantaipiristys



On se ressukka ehkä vähän muuttunut. Komea nuorimies siitä on kasvanut! Huomenna meillä on tokotreenit, sekä loppuviikosta tulee tämän viikon liikuntapostausta! Tällainen kevyt välipala. Harmittaa, ettei Linkistä ole pikkupentuseisotuskuvaa, mutta minulle bortsunretale kotiutui tosiaan vasta nelikuisena.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Maaliskuun ekat tokot

Harvemmin olen niin sekopää, että sovin koiratreenejä työpäiville. Sattui kuitenkin niin sopivasti, että Jenni kertoi tulevansa Zira -belgin kanssa. Koska tuo mummobelgi ihmisineen kuuluvat minun suosikki koirakoihini, en voinut vastustaa. Hyvin Jenni myös puhui Jassun ja Demin paikalle. Itse hieman kauhistelin, kun kello herätti yhdeksältä, että kerkesin laittamaan kaiken valmiiksi. Bortsu oli jo intoa täynnä ennen kuin päästiin kentälle ja se olisi mielellään lentänyt koko matkat.

Kentällä annoin sen purkaa energiaa juoksemalla vielä lumisella kohdalla, ennen kuin aloin tekemään sen kanssa yhtään mitään. Linkki tunnetusti on hieman energiapiikki välillä, joten oli fiksu ratkaisu antaa sen purkaa itseään ensin. Aluksi se sai höntsäillä eteenmenoja targetille Jennin avustamana. Bortsu oli hukassa ensin ja oli sitä mieltä, että Jenni on kiva ja hän menee Jennin luo. No, sehän ei käynyt. Kuitenkin eläin hoksasi targetin kauempaa ja homma alkoi sujua. Muutama hyvä toisto arviolta kaukaisimmillaan n. 15 metristä. Hyvään suoritukseen lopetus.

teki se kivasti duuniakin

Tauolla Linkki oli kiinni. Tämän jälkeen se teki pientä seuruupätkää käännöksillä. Linkki teki hyvin. Ollaan duunailtu viimeaikoina paljoltikin käännöksiä vasemmalle ja olen kiinnittänyt enemmän ja enemmän huomiota siihen oikeaan paikkaan. Ollaan tehty nyt jonkin verran takapalkalla, sekä kainalopalkalla taaksepäin palkaten. Takapalkalla bortsu pysyy oikealla paikalla hyvin. Kainalopalkalla sen paikka seilaa, mutta se on innokkaampaa. Tiedä häntä taas kumpi olisi parempi tapa. Ehkä vain naksuttelen oikeaa paikkaa sille kuuriluontoisena seilauksen keskeltä.

mestari puuhassaan - poseeraa.

Linkin oli myös tarkoitus tehdä seisomaan jäävä, sekä maahan jäävä. Yhden kerran molemmat tässä järjestyksessä. No, koirahan ei malttanut kuunnella vaan vajosi seiso -käskyllä maahan. Hupsis. Viimeksi märkä maa oli niin ällö, ettei koira pystynyt menemään maahan ja nyt se meni kuin vettä vaan. Seuraavalla kokeilulla jäi seisomaan. En häiriköinyt seisomista enempää. Liikkeestä maahan se meni ensimmäisellä hyvin. Kiersin koiran ennen vierelle tuloa ja palkkasin maahan. Paketti oli kunnossa. Lisäksi junnu teki paikkaistumista häiriköitynä, kun Zira kutsuttiin luokse sen nenän edestä. Ensimmäisellä kerralla bortsu haksahti jekkuun ja ryntäsi Jennin luo. Toisella kertaa se pysyi hyvin, eikä edes nytkähtänyt sinne suuntaan.


meilläpäin bortsut ei pysy maassa
Liikkis sai myös hömppäillä, kiertää jalkoja, hypätä selkään, hyppiä jalan yli. Sillä oli hirmu kivaa, että kuuntelu meinasi jäädä toissijaiseksi ja paimen tehdä juttuja ennen käskyä. Pienen tauon jälkeen otettiin vielä paikkamakuu. Makasi nyt ihan kivasti ja rauhaksiin. Kentällä pörräsi auto ja sen mennessä pois häiriö oli liian suuri ja Linkki nousi istumaan. Naamasta näki, että se tajusi tehneensä virheen ja palasi heti makaamaan. Palkkasin rauhassa, kun laski itsensä hyvään mielentilaan. Ei piipannut, vaan oli nätisti.


Ryhmäkuvassa sillä oli hankalaa. Ne istuivat ensin Demin kanssa hienosti vieretysten, mutta Demin haistaessa Linkkiä nenästä, bortsu erehtyi nuuskimaan tyttöä. Komennosta nousi ja jätti rauhaan. Istui pienen välimatkan päähän ja tunnetusti unohti kuinka poseerataan. Huoh. Kyllähän se osaa vaikka ja mitä sirkustemppuja, mutta ryhmäkuvissa näyttää aina yhtä idiootilta. Demin lähdettyä päästin paimen pojan irti sekoilemaan. Ja sitä sekoiluahan riitti. Ikäänkuin junnu olisi vain padonnut kaiken energian koko treenin ajan ja nyt se sai pilistää. Onneksi se ei hauku, en halua tietää millainen konsertto siitä olisikaan lähtenyt.

Jenni otti meistä myös uuden kivan tiimikuvan!


Kaikki postauksen kuvat © Jenni! Kiitos niistä!

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Run, run, run

Vihdoin alkaa olemaan näillä lämpötiloilla se hetki, mitä kutsutaan kevääksi. Meillä on ollut Linkin kanssa eräänlainen kesäkuntoon kamppanja menossa ja ollaan panostettukin huimasti kunnon kohotukseen ja lenkkeilyyn. Omalta osaltanihan tämä alkoi jo silloin, kun aloin tehdä rankempaa duunia. Viikottaiseen ohjelmaan on kuuluneet ravilenkit (yleensä aamupuhteiksi), leppoisammat pidemmät kävelyretket siellä täällä, sekä umpihangessa juoksentelut aina tilaisuude tullessa. Nyt hanget ovat sulaneet aikalailla kokonaan pois. Satunnaisesti ollemme käyneet heittämässä pidempää lenkkiä koiraporukalla, missä piskit ovat saaneet juoksennella omaan tahtiin. Nekin ovat mukavaa vaihtelua, koska voi samalla keskustella ja koirakin nauttii touhuamisesta muiden kanssa.


Olen korjannut omaani ja koiran ruokavaliota ja löytänyt tasapainon molempiin. Enää käsissä ei ole riukua, joka näyttää miltei eläinrääkkäystapaukselta, vaan koiralta näyttävä nuorukainen, joka kehittyy hyvää vauhtia. Sama ehkä näkyy myös itsestäni. Hetki sitten sain kuulla näyttäväni terveemmältä. Lopetettuani aktiviiharrastamisen oman lajini parissa ja annoin kuntoni vajota pohjamutiin. Etenkin metsässä asuessa oli helppo päästää koira juoksentelemaan metsiin ja löntystää itse perässä kaverin kanssa. Nyt kun muutto on tullut kaupunkiin reilu vuosi sitten, on ollut pakko kävellä enemmän. Vaikkakin tahti on edelleen ollut laiska - on siihen tullut muutos. Omaa lihaksistoanikin olen kehittänyt pikkuhiljaa, enkä ole kohta minäkään niin tuulen riepottama rantakaisla. Joten ehkä siitä terveempi vaikutelma.

Eilinen todisti taas sen, että olen saanut peruskuntoa rakennettua huisisti ylöspäin. Päätin repäistä ja lyödä koiralle vetovaljaat niskaan, sekä itselleni canicrossausvälineet ylle. Päädyttiin juoksemaan hiekkapohjalle, parempi minun kipeille nivelille, kuin koirallekin. Ja jessus sitä flowta. Juostiin varmaan kolmisen kilsaa, tarkkaa matkaa en mitannut. Koiralla oli hyvä motivaatio vetää ja yhteinen tahti löyi nopeaa. Hengitys kulki ja juoksu rullasi - ajatukset katosi päästä. Oli mukavaa painella tyhjällä rantalenkillä oikeastaan ajattelematta mitään ja katso edessä pinkovaa mustaa. Enkä piiputtanut itseäni, saati koiraa. Tajusin lopettaa ajoissa, henki kulki, vatsaan ei sattunut eikä kylkeen pistänyt. Fiilis oli aivan mahtava. Koira oli tyytyväinen ja pääsi hömpöttelemään vapaana pienen ravipalauttelun jälkeen.


Tänään käytiin myös pienellä palauttavalla kävelyllä. Olisin uskonut, että jokaista lihasta kivisti, mutta mitä vielä. Olo oli ihan superhyvä. Kun lisää vielä auringon, niin hymylle ei meinannut tulla loppua. Mitään lihasta ei särje, päinvastoin, selkäkin aukesi ikuisuusjumista hieman juoksulenkin ja kuuman suihkun ansiosta. Kehityksestähän saa aina iloita? Nyt kun huomaa, että jaksaa, niin täytyy ottaa uudestaan juoksulenkit ohjelmaan. Koiralla kun on motivaatiota, vaikka Ocan kanssa saikin tapella.

Toivottavasti tuo kevät tulee ja kuivattaa kaikki paikat. Linkki roudaa aivan järkyttävän määrän kivea sisään. En tajua miten noin niukkakarvainan koira imee hiekkaa kuin sieni. Kaiken lisäksi mustavalkoinen ei yhtään katso missä kävelee, vaan lotraa kaikki kuralätäköt läpi niin, että valkoiset sukat on ruskeat. Linkin ohjelmistoon on siis kuulunut ahkera suihkussa käynti. Lisäksi bortsu on kunnostautunut sylikoirana ja seuranpitäjänä. Aika kiva tyyppi.


torstai 5. maaliskuuta 2015

Dysplasialausunto


Vihdoin on koiraharrastajan piina ohitse. En tiedä, kuinka moni seuraajista on tehnyt koiralleen terveystarkastuksensa, mutta se on jännää aikaa. Ensin sormet ristissä kuvauksiin ja sitten saatkin jännittää tuloksia liiton puolelta. Meidän osalta jännitys on nyt ohi lonkkien ja kyynärien kanssa. Selkää vielä odotellaan.

Kuvauspäivä oli jännittävä ja meinattiin olla tyylikkäästi myöhässä. Ensimmäisiä kimppakuvauksessa oli meidän poppoo. Linkki sai rauhoituspiikin ja hyvin nopeasti pieni bordercollie vaipui uneen. Oli se sätkytellyt jalkojaan ja heilutellut häntäänsä. Kyllä tuollainen 17kg möntti rentona painaa paljon. Itselle tuli hirveä flashback menneisyydestä, kun istuin pannan ja hihnan kanssa ilman koiraa odotushuoneessa. Melkein itkuhan siinä meinasin tulla, mutta onneksi seuraava koirakko tuli jo paikalle niin ajatukset menivät toiseen suuntaan.

Kun kuvat saatiin otettua, pääsi Linkki heräilemään. Kuitenkaan vielä puolentunnin päästä ei junnussa näkynyt elonmerkkejä. Hieman nosti päätään, kun lääkäri kävi vislaamassa. Kannoin koiran siitä autoon, että pääsen maksamaan. Pari tuntia kuitenkin odoteltiin ja juteltiin, jotta koira virkoisi tarpeeksi. Kotiin päästyä se pysyi jo melkein jaloillaan, vaikka etu- ja takapää menivät eritahtia. Kotona oli unista koiraa, joka virkosi kunnolla vasta seuraavana päivänä.

Vihdoin ja viimein liitto kuitenkin lausui kuvat ja sieltä tuli tulokseksi lonkista B/B ja kyynäristä 0/0! Mulla on kuin onkin terve koira, vaikka kovasti olen pohtinut mitä sieltä voikaan tulla. Kaikki Linkin sisaruksethan on kuvattu terveiksi. Seuraavaksi onkin sitten edessä silmätarkkia, kun sopiva osuu kohdalle. Ja sitä selkäähän sitten odotellaan vielä. Hyvillä mielin kuitenkin voi jatkaa harrastamista ja vaikka lähettää Linkin agin ihmeelliseen maailmaan Maijan luokse. Nyt on tulevaisuus vain avoinna harrastusrintamalla.