sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Puisto- ja torikoiro

Postaukset tulevat vähän eri tahdissa, kuin tapahtumat, mutta viimeviikon keskiviikkona lähdettiin Linkin kanssa istumaan iltaa Linnapuistoon töiden jälkeen kaverin kanssa. Matkalla bortsu sai pööpöillä vapaasti suurimman osan ajasta. Tapeltiin tosin ensin, että onko uimaan asiaa ja koiran sai miltei raahata veden lähettyviltä pois. Keskimatkalla, kun päästin sen juomaan järvestä, meinasin itsekin olla nenälläni Vanajassa, kun mustavalkoinen päätti, että eikun hän menee uimaan. No, onnekseni junnu ei ole vielä tarpeeksi vahva, joten minun ei tarvinnut heittää talviturkkiani vielä mäkeen.


Puistoon päästyämme levittäydyttiin saarekkeelle istumaan ja nauttimaan musiikista, sekä lämmöstä. Linkki sai makoilla pitkällä hihnalla ja katsella menoa ja meininkiä. Piippaamaan se yltyi vain, jos toinen koira meni ohi ja pääsi juomaan järvestä. Muuten kohtuu rauhallinen keissi. Kerran Linkkiä lähestyi pieni poika, jota kielsin kuitenkin ennenkuin pääsi kosketusetäisyydelle. Olen itse hirveän tarkka siitä, kuinka pieniä lapsia päästän koirani lähelle, joka ei niihin ole tottunut. Linkki ei tahallaan tekisi pahaa kärpäsellekään, mutta huitoessaan ympäri saattaa satuttaa pienempää, mahdollisesti koiriin tottumatonta lasta. Tunti, jos toinenkin vierähti istuskellessa ja kohtamme hiljennettyä tarpeeksi päästin koiran rallaamaan vapaana ja turhaa energiaa se oli kerennytkin kerryttää. Harvemmin näkee Linkkiä juoksemassa kaistapäänä rinkiä, mutta tänään se teki niin. Alettiin pakkaamaan kimpsuja ja kampsuja kasaan, kun itse lähdin siirtymään koiran kanssa torille päin.

Odottelin Katjan pääsevän töistä, jotta voitaisiin juoda kahvit. Torilla oli pikkulapsi, joka olisi kovin tahtonut lähestyä koiraansa. Ulkomaalaisia olivat kuitenkin, sekä suomea puhumattomia, niin mahdollisuutta en voinut tarjota heille. Pikku tyttö sitten pomppi ja hählätti koiran edessä hirveän tomerana. Tehtiin pätkä tokoa ja temppuilua torilla, mutta Linkki alkoi olla väsynyt. Katja myöskin osui paikalle seisomaan ja tekemään luoksepäästävyyden. Hirveän hienosti Linkki pysyi nahoissaan, vaikka sen superihminen tulikin viereen olemaan. Lopunkaiken bortsu kuitenkin pääsi Katjan riesoiksi minun hakiessa kahveja meille. On onni, kun uskaltaa jättää koiran ihmisen luo, jonka tietää hallitsevan sen. Linkki koitti kovin rakastaa kaikki ihmiset puhki, koska jokainen lähestyjä oli potenttiaalinen rapsujen antaja. Parit lääppäisyt junnu saikin.


Kahvien jälkeen päätettiin lähteä puistopitsalle ja siirryttiin pienempään kirkkopuistoon. Kävin hakemassa meille pitsan Katjan odotellessa koiran kanssa pihalla. Ruokarauha saatiin laittamalla koira puuhun kiinni, jossa jo aika väsynyt paimen lähinnä vain makoili ja katseli elämää. Pätevä kaupunkikoira. Katja onneksemme heitti meidät kotiin, niin ei jouduttu vaeltamaan kovin pitkää matkaa kotiin.

Kiitos Katjalle seurasta!

Liikkuroituja juttuja

Torstaina lähdettiin treenaamaan vaihtuvassa porukassa. Tällä kertaa oli mukana kaksi juoksunarttua, joista toisella taitaa olla tärpit pikkuhiljaa lähellä ja yksi terierimix, joka ei pidä Linkistä. Onneksi tällaiset eivät haittaa treenejä.

ai mikä energia, hmm?

Linkin setti alkoi liikkuroidulla tekemisellä. Seisomaan jäävä - maahan jäävä - luoksari. Siitä on pitkä aika, kun Linkki on viimeksi tehnyt liikkuroitua treeniä. Vieressäni minulla oli virtaa täynnä oleva ilopallo, joka poikitti ja edisti seuruussa, mutta teki hyvän seisomaan jäävän. Malttoi myös odottaa niin kauan, että liikkuri pyysi sivulle. Palkkasin sosiaalisesti taputellen ja otin koiran hyvin mukaan siirtymään. Liikkeestä maahan jäävässä ei ollut mitään muuta ongelmaa ruman seuruun lisäksi kuin se, että Linkki meinasi ponnahtaa liikkurin "käsky"-sanasta istumaan. Luoksetulossa jätin vahingossa väärällä käskyllä ja lähdin väärällä jalalla liikkeelle, joten koira tuli mukaan. Henkinen potku takamukselle itseäni. Toinen jättö oli hyvä, valitsin matkaksi n. 20m, mutta liikkurin "käsky"-sanasta bortsu nytkähti hieman paikallaan epävarmana siitä mitä piti tehdä. Toisella kertaa kuitenkin oli korvat hyvin auki ja Linkki tuli hyvin luokse, josta se sai juosta sitten pallon perään.


Hyppyä tein yhden kokeenomaisen suorituksen ilman liikkurointia. Se meni ihan ok. Ruutua treenailin pidemmältä matkalta ja edellisten treenien epävarmuutta ei näkynyt ollenkaan nyt pidemmältä matkalta juoksennellessa. Pysäytin Linkin seisomaan ruutuun ja käskin sen maahan, sekä kerran maasta seuraamaan - jonka jälkeen superpalkka. Taidettiin edetä ruutuun lähettelyssä n. 30m pari toistoa ja sitten kerta läheltä tyhjään ruutuun. Päätin lähettää Linkin vielä vesipullomerkiltä (n. 10m ruudusta) ruutuun ja hyvin junnu löysi itsensä ruutuun. Siitä superbileet.

Murheenkryyninä oli tänään paikkamakuu. Neljän koiran rivi, juoksuisten narttujen välissä. Kaksi minuuttia, itse olin n. 20m päässä. Linkki makoili hyvin, mutta oli levoton. Ensimmäisen 30sek aikana se oli kerennyt laskemaan päänsä pariin kertaan maahan ja kääntelemään hieman päätään. Minuutin kohdalla se vaihteli lonkalta toiselle pari kertaa, ennen kuin laski pään maahan hetkeksi. Rauhoittui kovin loppua kohden. Rivissä tuntui olevan muutenkin levottomuutta ja vieruskoiran pää pyöri samalla tavalla, sekä toinen narttu makasi vinossa. Linkki ei kuitenkaan piipannut, eikä näyttänyt ahdistuneelta. Luulen, että sillä oli vain liikaa energiaa työpäivän jälkeen, eikä se olisi malttanut rauhottua paikalleen.

Linkki sai myös ensimmäistä kertaa näyttelyhihna ja pantacombon kaulaansa. Minun kanssani paimen suostuu juoksemaan hyvässä kontaktissa, mutta kokeiltiin vieraalla esittäjällä. Aikansa kun Pauliina Linkin kanssa töhötti sai kaksikko aikaan ihan kivaa ravausta ja pari hyvää seisotustakin. Ehkä tuo "näyttelypuudeli" pääsee vielä tänä kesänä mätsäreihin. Pakko kai sen kanssa on alkaa myös miettimään sitä pakko-H:ta ja tulevia näyttelyitä, niin kaipaa tuo tokoeläinkin treeniä näyttelyhommiin.



Pääsipä Linkki heittämään talviturkkinsakin torstaina, kun mentiin porukalla uittamaan koiria. Tosin, bortsulle kaikista vaikeinta oli se, kun muille heiteltiin hänen järveensä keppejä etc, joita hän ei saanut hakea.

Kiitos Jassulle tokokuvista! Näyttelykuvat olen ottanut itse.

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Hyviäpahojatreenejä


Mikä treeneissä oli hyvää:
Paikkamakuu, hyppy, jäävät
Mikä treeneissä oli huonoa: Ruutu + yleinen oleminen

Aloitetaan huonoista: Linkistä on tullut pieni sikapossu. Olen arvostanut koirassa aina pientä röyhkeyttä ja kannustanut bortsua olemaan röyhkeä. Tänään kuitenkin se kehtasi karata käskyn alta toisen koiran pallon perään. Kirosanoja karjuessani bortsu ei kuitenkaan lähtenyt haastamaan pallosta, vaan luimuili muuten vain. Kävin hakemassa eläimen pois kentältä sadatellen ja kainalokyydillä. Sen jälkeen bortsu treenasikin sitä, miten käskyn alta ei lähdetä, vaikka tennispallo pomppisi likimain päin näköä. Nopeasti juttu meni perille.

Linkillä oli myös tuhottomasti energiaa ja se pieni seuruupätkä mitä yritettiin tehdä oli silkkaa keulimista ja poikittamista. Huh huh, sanon minä.

Ruutu taas. Tyhjään ruutuun lyhyeltä matkalta se menee hyvin, hakeutuu loistavasti likimain keskelle ruutua. Pidemmällä matkalla tein niin, että lähetin koiraa targertille. Se lähti hyvin, mutta epävarmuus iski. Uudella käskyllä löysi ruutuun. Helpotin matkaa huomattavasti, mutta taas himmaili - teki kuitenkin itsenäisen ratkaisun juosta vielä eteenpäin ja löysi ruudun hyvin. Kerran hihkaisin "jes" liian aikaisin ennen ruutua ja lisäsin vaan koiran epävarmuutta tekemisestään. Täytyy ottaa nyt kuureittain juoksemista ruudulle pidemmältä matkalta, ettei jumahdeta lyhyelle matkalle.

Mitä niihin hyviin tulee, niin: Hyppyä tehtiin nyt hieman yli Linkin säkäkorkeuden kokoisena. Ennen se ei ole suostunu (/uskaltanut) hypätä, jos hyppy on ollut täyskorkuinen. Voi johtua siitä, ettei se tiedä mitä esteen takana on, kun ei kunnolla näe sinne. Nyt se kuitenkin hyppäsi hyvin, haki tarpeksi etäisyytä hyppyyn ja oli muutenkin bueno. Tein yhden kokonaisin liikkeen, mutta enemmän palkkailin hyvästä pysähdyksestä esteen taakse.

Otettiin paikkamakuu, ennen kuin yksi treenitovereista lähti. Linkki rivin keskelle narttujen väliin, joista toisella oli juoksut. Vähän arvelutti, mutta päätin kokeilla. En vaatinut päätä maahan, koska koira oli hyvässä mielentilassa. Linkkiä häiritsi hieman se, että liikkuroin liikkeen, ja se taisi mennä jollain sanalla maahan valmiiksi. Pitäisi saada joku muu liikkuroimaan, niin voisi keskittyä omaan suoritukseen. Jäi kuitenkin hyvin ja suoraan maahan. Poistuin koiran luota n. 25m päähän (koska en muista mikä oikea matka olikaan), ja annoin maata täyden 2min. No, vesisadehan rankkeni ja vierustoverit - kuten Linkkikin alkoivat näyttää enemmän uimassa käyneiltä. Kuitenkin bortsu katsoi kerran taakseen (haukahtiko koira vai kuuluiko kovaääninen auton ääni - en muista) ja muuten sen focus oli edessä päin - minussa. Se ei myöskään reagoinut, kun liikkuroin ohjaajat takaisin ja nousi sivulle hyvin. Palkkasin sen ruhtinaalisti. Koko 2min koira makasi hiljaa, rivin keskellä. Uusi erävoitto! (Alkoi vain tuntumaan, ettei mitään ongelmaa edes ole ollut, vaan olen kuvitellu sen)

Paikkiksen jälkeen tein sateessa (kerrankin) märkää maata ja paskaa ilmaa hyödyntäen jäävät. Ensin seisomaan jäävän ja sitten maahan jäävän. Niissä ei ollut mitään ongelmaa, muuta kuin liian innokas seuruu. Pitäisi saada tehtyä sille jotain, kunhan vain keksisi mitä. Muuten täysin antoisat treenit.

Käveltiin vielä kotiinpäin juoksunartun kanssa ja onnea on koira, joka ei reagoinut juoksuihin mitenkään. Nartun tärpit tosin eivät olleet lähelläkään, mutta ihanaa omistaa koira, joka on tasapainoinen ja järkevä. Pelkäsin urosta otaessani jotain 24/7 kiimassa olevaa höyrypäätä, mutta kerta toisensa jälkeen jaksaa tuo mustavalkoinen rakkauspiski yllättää omistajansa.

maanantai 18. toukokuuta 2015

Tähtiä tavoitellen

Saako hehkuttaa? No ehkä ihan vähän vain. Treenit olivat tänään hiekkakentällä, saa oli ensin pilvinen ja lopuksi kuitenkin saatiin vesisade niskaan. Ei onneksi kovinkaan raju, mutta sade kuin sade.


Aloitettiin Linkin treeni kaukoilla. Tavoitteena saada yksi nätti maasta seisomaan vaihto häiriössä. Linkki valuu hyvin nopeasti epävarmuutaan tai liikauttaa vähintään takajalkaa eteenpäin, jolloin sarjan jatkaminen on koiran kannalta vaikeampaa. Jumppasin ensin sivulla istu-maahan vaihtoja, joita ei olla tehty ties kuinka pitkään aikaan. Hyvin se kuitenkin teki ja vajosi maahankin nätisti. Yritin nostaa sitä ensin n. 5m välimatkalta seisomaan, mutta epävarmuus raastoi nuorta koiraa. Lyhyemmältä matkalta se nousi nätisi ilman askelta. Pitää siis treenata vielä enemmän ja enemmän vaihtoja kotona ja viedä niitä pikku hiljaa sitten ulos. Sisällä Linkki tekee nätisti vaihdot, mutta sortuu nopeasti sähläämiseen.

Otin sen kanssa luoksaria. Ensimmäisellä jätöllä koira nousi pompahdellessani kutsupaikalle ja tuli luokse. Palautin alkuun ja namiavulla autoin takamuksen maahan. Tuskin Linkki olisi tarvinnut sitä, kun toinen luoksari ilman namiapua ja takamus löysi edelleen maahan nopeast ja hallitusti. Linkki tuli myös pitkästä aikaa laukalla luokse. Olen jotenkin onnistunut rikkomaan varmaan liikaa vaatimalla luoksaria hitaampaan. Nyt ei kuitenkaan ollut sitä ongelmaa näkyvissä.

Tehtiin myös ruutua - lähetin koiran tyhjään ruutuun ja käskin pysähtymään, josta palkka. Linkki löysi hyvin 2-10m matkalta ruutuun ilman ongelmia. Sillä on selkeästi jo idea mitä sen pitää tehdä. Täytyy seuraavalla kerralla tehdä pidempää matkaa targetilla muuttaa hieman treenisysteemiä siihen, että koira tekee itse ratkaisuja. Nyt ruutu on jo ideatasolla okei, mutta suoritus vaatii paljon varmuutta.


Linkki tauotteli hetken aikaa ja palatiin hypyn ihmeelliseen maailmaan. Ei varastanut, mutta menohaluja oli. Kuitenkin hyppäsi ensimmäisellä käskyllä yli empimättä. Koira jää minun makuuni liian lähelle hyppyä, joka korjaantuisi targetilla. Nyt kuitenkin seisominen oli varmempaa ja pystyin tulemaan pari kertaa koiran vierelle palkkaamaan sen ilman tassujen liikehdintää. Silkkaa voittoa siis.

Ruutua myös toiseen settiin. Pari kivaa irrotelua lyhyeltä matkalta. Nyt näkyi jo epävarmuus ruutuun menossa, kun tyhjille meni. Kokeili olisiko okei jäädä ruudun etukulmaan, mutta uudella käskyllä haki takareunaa hyvin. Ei kuitenkaan tarjonnut kiertoa tai mitään muutakaan.

Linkki teki jäävien erottelun - yksi seisomaan jäävä, ja sen jälkeen heti maahan jäävä. Molemmat puhtaita. En nähnyt, että olisi hiipinyt seisomaan jäävässä perään, ja pysyi paikoillaan, vaikka kiersin koiran. Tähän lisäsin vielä luoksarin, josta palkkana hyvän istumisen jälkeen frisbeen heitto.


Treeneistä jäi hirveän hyvä fiilis. Etenkin kun paikalla oli vielä juoksunarttu ja koira toimi normaalisti. On onnea uros, joka kestää myös juoksuisen nartun läheisyyden ja tekee töitä antaamuksella tuollaisessakin tilanteessa. Treenikentältä kotiin käveltiin myös juoksunartun kanssa, eikä Linkin käytös poikennut juuri ollenkaan normaalista. Onnea on tuollainen koira. <3

 Kuvista kiitos Jassu!

lauantai 9. toukokuuta 2015

Tokoahdinko

Velloin viime syksynä aika syvällä tokoahdistuksessa. Joku viisas (aka Maija) käski kirjoittaa mikä koirassa on muka paskaa ja purkaa kaiken yhteen tiedostoon, jonka tallettaa tai poistaa. En rehellisesti muista miten ohje oikeasti meni, mutta jotain tämän kaltaista ohjetta se taisi olla. Oma tiedostoni oli kohtuullisen karu silloin ja satuin löytämään uudestaan sen siivoillessani konetta hieman parempaan kuntoon levytilan täyttyessä. En edes muistanut moisen tiedoston olemassa oloa ennen kuin havaitsin järkevästi nimetyn tiedoston. (paskalinkki.rtf) Se kolahti, koska eihän Linkki ole minusta huono mitenkään päin ja vähän pelottikin avata tiedosto.

Teksti on kirjoitettu 22.10.2014 ja vilkaisin si
lle ajalle blogiin, tokoa ei kyseisessä kuussa ole tehty. Syyskuussa puolestaan tehtiin joitakin läpimurtoja ja marraskuussa oli leiriä, mutta ei mitään mainittavaa edistystä.


PLUSSAT
+ työmotivaatio
+ tekninen osaaminen

VÄLIMUODOT
-/+ palkkautuminen (mikä onkaan se super? mitä lähteä muuttamaan? miksi?)
-/+ patoaminen (patoaa, muttei kunnolla. mitä paremmaksi?)

MIINUKSET
- harhaileva nenä
- työn focus ei ole ihmiseen aina
- paineistuminen (miten ilmenee, miksi, millä tavalla korjataan?)
- liikkeiden kestävyys (mistä syistä hajoaa? miten ehkäistä?)
- HÄIRIÖKESTÄVYYS (autot, koirat, hajut, ihmiset, äänet....)
- muisti (unohtaa mitä pidi tehdä. mm. paikkamakuu)
- valuminen seisomaan jäävässä
- liika reaktioherkkyys, terävyys (miten kanavoida oikeaan asiaan?)
- palkattomuus (miksei tätä ole treenattu?)

Oli siellä vielä listaa eri liikkeistä ja niiden virheistä koiraa ja ohjaajaa kohtaan. Pääsääntöisestihän en koskaan syytä koiraa siitä mitä se on tehnyt. Sehän tekee vain sen, mitä olen tai en ole sille opettanut. Tosin taisin uida hyvin, hyvin syvällä tuolloin ja en osannut tulkita koiraa ja löytää sille oikeita keinoja. Kun tuota listaa katsoo, ei minulla kyllä tammikuun jälkeen ole ollut todellakaan enää tuollaista koiraa. (vaikka teksti onkin kirjoitettu varmaan kiihtyneessä mielentilassa)

Tällä hetkellä varmaan ainoa kunnon miinukset ovat häiriökestävyys, sekä palkatomuus, jota on edelleen treenattu hirveän vähän. Häiriökestävyyskin on vain minusta riippuvainen juttu, koska jos muistan pitää koiran mukana, ei se kiinnitä huomiota muihin asioihin.


Jotenkin piristävää nähdä kuinka oma ajatus on muuttunut reilun puolen vuoden aikana ja kuinka paljon ollaan oikeasti menty eteenpäin koirakkona. Ei ne häämöttävät tavoitteetkaan tunnu enää niin pahalta tai pelottavalta. 

torstai 7. toukokuuta 2015

Koska välitän


Meidän treenit oli kohtuullisen mielenkiintoiset tällä kertaa. Harvemmin meitä on kentältä ajettu ulos, mutta nyt oli epäkohtelias naisihminen ilmoittamassa kuinka kenttä on varattu heille. Toki pahoittelimme ja keräsimme itsemme kasaan siirtyäksemme seuraavaan paikkaan. Jäi vähän huono maku suuhun koko hommasta, mutta onneksi mahduttiin kaikki samaan autoon. Vaihdettiin siis kiltisti kenttää ja uudelleen ruudut ja esteet kasaan.

Tämän päivän treenissä oli ehdottomasti parasta se, että pääsin kokeilemaan kahta Linkkiin verrannollisesti erilaista koiraa. Pääsi leikkimään ja kokeilemaan erilaisia persoonia. On aina hirveän mielenkiintoista kokeilla muiden koiria ja katsoa osaako vielä lukea niitä. Kyllä omakin puhti meinasi loppu kahden erilaisen koiran kanssa treenatessa. Mukavia tyyppejä molemmat.

Linkin settiin kuului kuitenkin tänään hyppy. Ei mennyt ensimmäisellä käskyllä yli (oranssi puoli), mutta seuraavalla teki ihan hyvän toiston. Pysäyttelin sitä hypyn taakse ja hyppyytin myös toisesta suunnasta (tumma puoli) palkaten ylimenosta pallolla saadakseni koiraa hieman pidemmälle. Pysäyttelin sitä myös satunnaisesti hypyn taakse. Toistoja ei ollut kovinkaan paljon. Pitäisi enemmän tehdä sitä häirittynä seisomista, koska koira lähtee herkästi liikkumaan stop-käskyn jälkeen.

Tehtiin setti ruutu-treeniä targetilla 6x, matkaa n. 5-15m ja ilman targettia kahdesti n. 5m matkalta. Pysäytin koiran stop-käskyllä ja palkkasin sen ruuuun. Sen jälkeen sai juosta vielä targetille.

Linkki sai levätä hetken, jonka jälkeen tehtiin liikkuroitu seuruu. Mokasin itse ensin kääntymällä oikea-käskyllä vasemmalle. Kunnon black out. No, liikkuroitu seuruu ei mennyt niin hyvin kuin olin ajatellut. Linkki edisti ja hukkasi itsensä vähäksi aikaa oikealle, sekä vasemmalle käännöksessä ja täykkärissä alkoi edistää. Toisaalta, seuruuta on hinkattu hirveästi, mutta ehdottomasti liikkuroitua treeniä pitäisi tehdä enemmän, jotta oppii itse kuuntelemaan käskytystä ja reagoimaan siihen. Uusi tai harvaan tehty asia jännittää aina.


Uutisena omasta elämästä sen verran, että sain kirjoitettua työsopparin, joka tietää koiramaiseen elämään vapaita viikonloppuja. Ehkä mahdollisesti autoa, sekä ainakin elintason nousua. Linkille lähti myös tilaukseen paketti Petenkoiratarvikkeelta. Junnu on myös ansioitunut opiskelukoira ja ollaankin vietetty yhdessä hetkiä ulkona koiran ollessa vapaana varhtimassa selustaani ja minun laskiessa lukiomatikkaa. Hyvää seuraa tuo mustavalkoinen.

Sain myös tänään kiittää onneani sosiaalisesta koirasta, sillä avatessani kerrostalon alaovea koiraa tuli silittelemään aikuinen nuori mies. Valistin hieman järkyttyneenä häntä siitä, kuinka ei ikinä, koskaan, milloinkaan saa silittää vierasta koiraa ilman lupaa. Kerroin myös, kuinka mies saa kiittää onneaan, että koirani on kiltti. Hän ei ollut tajunnut yhtään moista vaaraa ja pyysi myös anteeksi. Ilmeisesti vielä löyty ihmisiä, jotka eivät osaa varoa koiraa tai tiedä miten niiden kanssa käyttäydytään, koska tämäkin henkilö lähestyi provosoivasti ylhäältä päin koiraa. Onneksi Linkki ei reagoi minun säikähdykseeni ja on muutenkin ystävällinen tyyppi.