tiistai 26. marraskuuta 2013

Liikuntapäiväkirja


Myö otettiin osaa Rähinäryhmän haasteeseen, oikein mainio haaste olikin! Tämän kertaisessa haasteessa oli tarkoitus tarkkailla liikuntaa ja sen määrää, sekä laatua, sekä kirjoittaa jonkinasteinen kokoama siitä blogiin. Noh, tässä nyt olisi sitä kokoamaan julkisuuteenkin asti. Paremminkin olisi voinut mennä kaiken kiireen keskellä ja yleensähän me liikutaankin enemmän, ja tarkkaan en tiedä kaikkia liikuntamääriä. Otin tällä kertaa ajallisesti ylös tunnit, kun muisti ei tunnu oikein pelittävän minkään kännysoftan päällepistämiseksi.

Maanantai: Herätys 5.45, josta torkutettiin muutaman kerran. Linkki on huono aamuherääjä. Senkin jälkeen kun minä nousen, jää junnu makoilemaan sänkyyn ja oli mokoma varastanut peitonkin multa. Aamulenkillä viivyttiin 30min. Päivällä kämppis käytti koiran ulkona, ei mitään hajua ajasta, kuten ei muulloinkaan. Ja iltalenkki hoidettiin tunnin mittaisella hihnasamoilulla.

Tiistai: Sama herätysrutiini jatkuu. Koira on entistä vaikeampi saada sängystä ylös. Aamulenkki oli 30min, päivällä vein koiran myöskin itse ja samoiltiin 1,5h metsikössä sinne tänne sinkoillen. Illalla käytiin vielä 30min lenkki.

Keskiviikko: Aamulla 30min ulos ja päivälenkin hoiti puolestaan kämppis. Illalla käytiin samanmoinen puolen tunnin hihnalenkki.

Torstai: Herätys samoihin aikoihin, mutta koira olikin melkein valmis ulkoilemaan! Käytiin aamu-, päivä- ja iltalenkkinä sellainen 30min hihnalenkki ja tämän lisäksi käytiin tunti treenaamassa sitä tokoa parkkihallissa.

Perjantai: 30min aamulla ulos hihnassa. Töistä karkasin sen verran ajoissa, että ehdittiin käydä puolihämärässä heittämässä 1,5h lenkki osittain vapaana ja iltalenkillä vielä tunnin mittainen pätkä.

Lauantai: Riemu repesi vapaapäivän puitteissa. Aamulenkki oli 1,5h suurimmaksi osaksi vapaana oleilua vaihtelevassa maastossa metsikössä. Päivällä lähdettiin heittämään tunnin mittainen vapaana olo lenkki samoilla metsätaipaleilla ja iltasella ulkoiltiin vielä tunti hihnassa.

Sunnuntai: Aamulla taitettiin 2,5h lenkki laavulle vilkaisemaan siellä olevia fiiliksiä, todetaksemme vain, että kesällä pitää tulla sinne paistelemaan makkaraa. Iltapäivällä palauteltiin tunnin metsälenkillä ja illalla käytiin vielä puolentunnin hihnalenkki.

Yhteenveto: Minun kanssani koira siis liikkui tällä viikolla 17,5h ja jos miinustetaan tuo tokoilu, niin aktiivista liikuntaa kertyi se 16,5h, ettei se nyt ihan niin penkin alle mennyt. Eikä nuo hihnalenkit meillä ole ainoaa aktivointia, vaan koiralle kyllä ollaan naksuteltu päivisin temppuja aivotyöskentelyksi ja se on saanut käyttää nenäänsä etsiessään ruokaa ja muuta sellaista. Lisäksi väleissä koira on päässyt takapihalle kämppiksen käydessä tupakilla etc.

maanantai 25. marraskuuta 2013

Maanantai.

Maanantait on paskoja päiviä, noin yleensä ottaen. Tämäkään maanantai ei tehnyt siihen juuri mitään poikkeusta. Duh, mutta onneksi on söpöjä kuvia näyttää teille. Ollaan oltu Linkin ensimmäisen omistajan kanssa yhteydessä, ja sain häneltä varsin suloisia pikkuvauvakuvia paimenesta. Kiitos siis hänelle näistä kuvista. On se ollut muksuna söpö!






Kahdessa viimeisessä kuvassa Linkki on veljensä Rockyn kanssa.

ps. meitin dobo-pallo kotiutui, mutta se pumpataan vasta viikonloppuna täyteen!

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Hyvä päivä, hyvä viikko


Jee! Lunta! Siitä ollaan tällä viikolla saatu nauttia muutamaan otteeseen. Tällä viikolla ollaan muutenkin kovasti pidetty silmällä liikuntaa, sen laatua ja määrää. Syksyn ja pimeän tullen on ongelmia päästä liikuttamaan koiraa vapaana. Pimeään metsään en uskalla laskea Linkkiä vapaaksi, sillä en mitenkään voi sanoa, että koira tulee varmasti takaisin luokse, jos se huomaa jotain, mitä minä en ennen sitä näe. No, se siis rajoittaa. Hihnassa ollaan pidetty tehokuuria siinä käyttäytymisen puitteissa ja minun hihnalenkkeilyasenneongelmani alkaa kaikota pikku hiljaa (ja hyvä niin).

Lenkeillä meitä vastaan on tullut pääsääntöisesti hyvin vähän porukkaa. Vapaana ollaan kohdattu muutamia ihmisiä ja koirakin, ja kaikilta paimen on kääntynyt hetken pohdiskelun jälkeen luokseni. Ihan mahtava! Pyörät, sauvakävelijät ja sille puhuvat ihmiset ovat vielä vähän haastavia, sekä toisten koirien kanssa kulkeminen nätisti, mutta kokoajan paimen petraa ja sillä on hyvin ajatus kiinni siinä, mitä siltä tahdotaan.


Sen lisäksi, että me ollaan lenkkeilty, niin Linkki on jumppaillut kovasti kaukojen asennon vaihtoja matalalla vireellä ja nami palkalla. Pentu on varsin pätevä elikkoja pysyy tattina paikoillaan. Maahan meneminen alkaa olemaan istumista vahvampi, joten pitää vahvistella vähän tasapuolisemmin noita liikkeitä. Sen lisäksi, Linkki on opetellut pitämään eri asioita suussaan ja onkin osoittautunut varsin päteväksi. Seuraavaksi aletaan miettimään, miten niitä juttuja nostelleen maasta käteen. Ollaan myös naksutelti kuonolla käteen koskemista, jossa poitsu alkaa olla jo aika haka.

Lisäksi me käytiin treenaamassakin! Mukaan poimittiin torstaina Jenni ja Zira ja hurruuteltiin parkkihalliin. Linkki oli hyvässä työmoodissa rauhallisena ja joutui olemaan vähän mannekiininakin. Tänään autoon meno ahdisti, hmm. Harmitti, kun en muistanut ottaa targettia mukaan, niin olisi moista voinut naksutella. Linkki leikki ja tehtaili istumisia. Lisäksi otettiin piskuinen näyttelytreeni vain todetakseni, että koira ei osaa asetella itseään ja on unohtanut vierellä ravaamisen jalon taidon. Noh, eiköhän se keretä fiksaamaan vielä. Tämän lisäksi Linkki teki vielä kerran täydelliset ja napakat asennon vaihdot ja pääsi hetkeksi autoon.


Tauon jälkiin otettiin treenikaveri varmistamaan, ettei pennulle tule mieleenkään varastaa luoksarissa ja tehtiinkin kaksi niitä helpompaan suuntaan. Sähäkästi kakara tulee luokse. Loppuasento on viimeistelemätön, mutta ei haitannut häiriöt. Lisäksi otettiin yksi luoksari vaikeampaan suuntaan, jossa oli autoja, aukinainen ovi suoraan ulos ja taisi siellä pari ihmistäkin mennä. Rajoja on kokeiltava, mutta napakasti pieni paimenlapsi juoksi luokseni. Jes! 

9kk 1vk
Tänään oli lumi taas peittänyt maan ja ulkona oli kivan viileä ilma. Tajusin ihan oikeasti kaivanneeni niitä rapsakampia pakkasia ja haluan unohtaa tuon hemmetin mutavelli-loska-systeemin tuolta ulkoa. Käyntiin pitkä aamulenkki ja tällä hetkellä jaloissani makaa tyytyväinen paimen. Linkki myös sai silmäni avautumaan, kun heiteltiin lenkillä vähän palloa. Olen onnistunut opettamaan ensimmäisen noutavan koiran - joka oikeasti myös palauttaa sen heitetyn esineen minulle, eikä vain lähde rallaamaan sen kanssa ympäriinsä. Luoja mikä onnistumisen fiilis tuli. Toki uskon ryssiväni tuonkin moneen kertaan vielä, mutta se ihan oikeasti haluaa tuoda pallon minulle, jotta se lentää uudestaan, eikä vain lähteä rallattamaan sen kanssa ympäriinsä. JES!

maanantai 18. marraskuuta 2013

Sukulaisia käymässä!

Meillä päin on ollut vähän hiljaisempi kausi - ja se jatkuu edelleen. Linkin kanssa ollaan jumppailtu enimmäkseen kaukojen vaihtoja, sekä vahvisteltu etutassuja esineen päälle. Sunnuntaiaamusta saatiin mukavia vieraita, kun kasvattaja saapui moikkaamaan meitä Linkin siskon ja äidin kanssa aamulenkin tunnelmissa. Oli mukava jutustaa hänen kanssaa ja saatiin muutamia hyviä vinkkejäkin tulevaa varten. Alhaalla vielä kuva tunnelmista ja videotakin löytyy pikku pätkä!

Mette-äiti, Musca-siskoa ja Linkki





Kiire, se ei tunnu koskaan poistuvan, vaikka sitä kuinka koittaisi hätyytellä vähän kauemmas. Koulu, työt, "työssäoppiminen" ja jääneiden opintosuoritusten suorittaminen loppuun asti puristaa aika lahjakkaasti mehuja ihmisestä. Joulukuun alussa on odotettavissa uutisia enemmänkin, mutta vielä toistaiseksi pidän ne sen verran salassa, että vain lähipiiri tietää. Kyllä se tulee aukeamaan muillekin.

Harmittaa huisisti, etten päässyt sunnuntaina katsomaan parkkihallin tokokoetta, kun blogiystävämme oli vetänyt sieltä varmasti huikealla suorituksella ALO1-tuloksen! Hurjasti onnea heille siitä! Työtä on tuloksen eteen tehty ja nyt se alkaa kantaa hedelmääkin! Mahtavaa!

lauantai 16. marraskuuta 2013

Myynnissä

ehei, ei Linkkiä tällä kertaa...

Pari kertaa kokeiltu, 10e + postit

Vähän käytetty, 20e + postit

Paljon käytetty, 3e + postit

Paljon käytetty, muttei juurikaan käytön jälkiä 8e + postit

Käytön jälkiä, 5e + postit
Aina voi tinkiä, sekä posteissa säästää sen edestä, että liikun Hämeenlinnan alueella kohtuullisen paljon ja ainakin olen tulossa 13.12.2013 Helsinki Winneriin, sekä 11.01.2014 Lahti RN:n suuntaan.

perjantai 15. marraskuuta 2013

Elämä heittelee puolelta toiselle

Ei vaihteeksi ole ollut mikään helppo jakso elämässäni, mutta palaan siihen myöhemmin. Nyt kuitenkin päätin tulla lisäämään Linkin 9kk kuvat. Juuri mitään ei olla tehty hetkeen, väsymystä on ollut ilmassa ja hieman ilmeisesti jotain vatsapöpöäkin liikkeellä, kun poitsun vatsa on vähän oirehtinyt löysyydellä ja huono olokin on ollut. Troppien kanssa on kuitenkin alkanut helpottamaan, vaikka painosta onkin vähän tippunut pois. Nooh, kyllä me vielä täältä saadaan massaa.


Taisin muuten luvata jotain kivaa 40 lukijan kunniaksi, mutta hupsista, lukijoita on kohta puolikas satanen, eikä mitään ole tapahtunut. Millaista extraa lukijat tahtoisivat? Jotakin erikoispostauksia? Arvontaa? Kysymyspostausta? Vai jotain ihan muuta?

ps. Meidän DOBO-pallo kotiutuu kohta (:

lauantai 9. marraskuuta 2013

Pihatottista

En tiedä miksi, mutta olen vahvasti vierastanut Linkin kanssa pihatekemisiä. Siis tuossa meidän omalla parkkipaikalla. Jotenkin olen vain todennut, ettei toimi, vaikka toimisikin. Ollaan kuitenkin kunnostauduttu sillä saralla.

Keskiviikkona vedin ihka ensimmäisen aamutreenin pennun kanssa. Yleensä se pääsee aamulla vain kohtuullisen pitkälle vapaana olo lenkille, mutta eipä junnu vierastanut aamutreeniäkään, vaan toimi yhtä säpäkästi ja normaalisti. Leikittiin, otettiin perusasentoa ja muutama maahanmeno. Seuraavana oli ongelmana se, ettei ollut selkeää loppua tekemiselle, kun yleensä treeni alkaa ja loppuu autosta. Linkki virittyy hyvin sanoilla "tehdäänkö töitä", mutta se lopetus. Ajattelin antaa koiran seurata vapaana sisälle, mutta kappas vain. Paimenpentu löi jarrut pohjaan ja totesi ettei hän todellakaan tule sisälle, koska sisällä on tylsää. Hetken maanittelun jälkeen sain kuitenkin koiran sisälle ja pystyin tekemään asianmukaisen lopetuksen, joka oli koirallekin selkeä.

Keskiviikon treenistä viisastuneena, lauantaina otin saman rutiinin käyttöön kuin treeneissä kotipihan ulkopuolelle. Koira asioilleen, koira autoon, oikeat releet niskaan ja sitten tekemään duunia. Tämän kertainen treeni oli paljon orientoituneempi kuin viimeksi. Linkki tiesi mitä tehdään, joten työskentely oli erinomaista. Nassikka nostaa kierrokset näppärästi, mutta niitä on myös helppo hallita. Leikittiin, tehtiin perusasentoa, otettiin lyhykäinen paikkamakuu ja kahdesti käsky autoon, josta vapautus leikille. Kahdesti otin sen lähelleni 'rauha'-asentoon ja voi kuinka helppoa sen hallitseminen on. Koira rauhoittuu melkein silmänräpäyksessä saatuaan siihen käskyn, mutta nousee uudestaan tosi hyvin viettiin. Sessio päättyi ehdottomasti autoon koiran viedessä lelun sinne käskystä ja ovi hetkeksi kiinni, kuten muuallakin treenatessa. Ja jes, nappiin meni. Takaisin kotireleet niskaan ja sisälle, niin koira oli oikeassa mielentilassa ja ihan täydellisessä kontrollissa edelliskerran haahuilun ja vänkäyksen sijaan.

Tämä toimii! Lie vaan, koska päästään seuraavan kerran treenaamaan, kun tuo auto päätti sano sopimuksensa irti - näin vaihteeksi.

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Puoli vuotta.

Tänään palaan muistoissa siihen iltaan, joka oli raskaiden päätösten ilta. Ei enempää, ei vähempää. Oca oli paras. <3


maanantai 4. marraskuuta 2013

Oh, it's monday - again.

 Tämän päivän treeni sisälsi leikkimistä, perusasentoja, sekä autoon menoa ja hienoista hihnakäytöstä, sekä pätkän makuun kestävyyttä kokeiltiin.

Suoraan autosta "kentälle" treeni on toiminut mainiosti ja pentu tarjoaa heti alkuun minulle aktiivisuutta välittämättä ympäristöstä. JES! Ollaan siis selätetty yksi mörkö. Tämä helpottaa huomattavasti treenaamiseen lähtemistä, kun koiran huomio on jo valmiiksi minussa. Linkki leikki mainiosti, irroitti hyvin ja oli aktiivinen oma itsensä. Perusasennot olivat hyviä ja koiran keskittyminen oli huipussaan.

Syy siihen, miksi me treenataan autoon menoa on yksinkertainen. Haluan luoda autosta Linkille yhtä pomminvarman paikan kuin Ocalle. Auto oli Ocalle niin huisin kiva juttu, että se imi autoon kaukaakin. (Näyttäkää mulle saksanpaimenkoira, joka ei ole autohullu? Ei ole kävellyt vielä vastaan.) Linkki ei taas ole niin autohullu, vaikka meneekin käskystä autoon, mutta siitä puuttuu se varmuus ja innokkuus. Autoon menon kivuutta siis vahvisteltiin, ja tuli sieltä muutama säpäkkäkin suoritus kauempaakin.

Hihnakäytös menasi parkkihallissa unohtua, joten pikkuisen naksuteltiin sitä kondikseen ja käytiin ottamassa n. puolen minuutin paikkamakuu liukuovien edessä. Itse liikuskelin pennusta pienen matkan päässä ja ohi kulki muutamia ihmisiä. Makasi rennosti ja paineistumatta, ei välittänyt autoista tai muusta häslingistä. Oli ihan super muutenkin. Kannatti taas lähteä treenaamaan, koira tekee siitä palkitsevaa. Oikeasti.

Kuvissa Linkki esittelee uusinta uutta takkimuotiaan. Hämmästyttävän hyvin nuorimies on hyväksynyt ylimääräisen lämpökerroksen, ja liikkuu sujuvasti takki päällä, sekä sen uskaltaa jättää yksinkin takin kanssa, eikä se revi sitä silpuksi, kuten Oca varmaankin olisi tehnyt, jos moinen olisi isketty sen päälle. Toisaalta, eri koiriahan ne on muutenkin, kuin yö ja päivä. Kummassakin on omat parhaat puolensa.

DOBOilua

Paikoitellen, koiraurheilu ei ole pelkkää koiran urheilua, vaan myös ohjaajan tarvitsee kehittää omaa lihaskuntoaan, ketteryyttään sekä pääkoppaansa. Ei vain voi olettaa, että koira tekee kaiken työn. Toko vaatii mielenhallintaa, agility räjähtävää nopeutta ohjaajalta ja ongelmanratkaisukykyä. Ominaisuuksia, mitä voimme itse kehittää. Ensimmäistä kertaa märkä rätti läsähti vasten kasvoja eilisen riennoissa. Pääsimme kokeilemaan Linkin kanssa ohjattua DOBOa. Ajattelin, että mennään nyt tekemään kivaa pallojumppaa koiran kanssa, mutta ei, siinähän joutui ihminenkin huhkimaan.

Linkki ja jumppapallo olivat hyvin sinut. Ensimmäisten pienten kangertelujen jälkeen poitsu hyppäsi pallon päälle ja istui siinä kuin vanha tekijä. Seisominen oli vaikeampaa, mutta makuulleenkin pentu tipahti. DOBOilu oli lisäksi niin kivaa, että uskalsin päästää koiran hihnasta irti, vaikka olimme parkkihallissa (enkä täysin luota koiraan niissä tilanteissa) ja ympärillä oli useita koirakkoja, lapsia ja aikuisiakin. Melua. Vieressä treenattiin PK-tottista ja mitä vielä. Kuitenkin nakin ja pallon vetovoima olivat tarpeeksi suuria mustavalkean mielestä.

Ei se DOBOilu ollut pelkkää pallon päällä pomppimista, vaan koira kiersi ihmistä ja palloa, sekä ohjaajankin tasapaino haastettiin kunnolla tasapainotyynyllä seisten ja koiraa samalla kierrättäen. Lisäksi koirallakin oli tekemistä tasapainotyynyn kanssa. Millon laitettiin etutassuja tyynylle ja milloin takatassuja. Pentu ei takasiaan hahmottanut niin hyvin, mutta naurattipa se ohjaajaa ja muita asettamalla kaikki käpälänsä tasapainotyynyn päälle. Ei mikään tyhmä eläin, ei tosiaan.

Lopuksi laitettiin myös ohjaajat tekemään lihaskuntoa. Oli tasapainotteluja, reisilihasliikkeitä, vatsalihaksia, selkälihaksia ja mitä vielä. Kuumahan touhussa tuli, mutta onneksi olin lämmitellyt hyvin ja vanha urheilijan kroppa on näemmä kunnossa, kun tänäänkin pystyi kävelemään ilman ongelmia. Rankkaa, mutta palkitsevaa. Oli hauska nähdä, kuinka koira innostui DOBOilusta ja saatiin kehujakin siitä, kuinka nopea oppimaan junnu oli.

Linkillä oli kivaa, se oli pätevä eläin kaikessa mitä teki ja hämmästyttä minut jälleen fiksuudellaan ja keskittymiskyvyllään. Tuommoisen koiran kanssa on kiva lähteä joka paikkaan, kun sen hyvään käytökseen saa luottaa. Ei haitannut takkikaan mitään, kun laitoin sen päälle lämmikkeeksi, ennen kuin koira joutui odottamaan hetken kylmässä autossa. Kyllä mulla on vaan niin pätevä koira, kun vielä osaisi hyödyntää kaiken, mitä se tarjoaa.

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Toimintatorstai


(ehehe, ehkä vähän myöhässä) 

Torstaimme oli siis toimintaa täynnä. Tai eihän sen pitänyt olla, mutta Zira ja Jenni nakittivat meidät treenaamaan. Ei siinä mitään, mielellänihän minä lähden treenaamaan, kun kerta pyydetään. Vailla minkäänlaista toimintasuunnitelmaa jälleen kerran.

Ziran tehdessä vauhdikkaita eteenmenoja, leikin pennun kanssa. Linkille parkkihalli oli täysin uusi paikka, vaikka se onkin virallinen talvitreenausmesta. Eipähän ole tullut turhia käytyä siellä. Kuten arvata saattaa, olisi pommi saanut tippua paimenen viereen, että keskittyminen olisi herpaantunut. Se leikki tosi nätisti kahdella lelulla ja tarjosi lelua aktiivisesti myös minullekin. Muutamat sivullaolot otettiin ja sitten koira hetkeksi autoon.

Toinen pätkän naksuttelin kontaktia kuntoon Ziran ollessa lähettyvillä. Poitsun keskittyminen toimi hyvin sen hiffatessa nopeasti mistä sitä palkkaa tippui. Mainio pikkumusta ei hairahtanut turmion tielle ja toimi muutenkin mainiosti. Pennun treenit olivat siinä.

Päivä ei kuitenkaan loppunut, vaan lähdettiin hakemaan Mustista ja mirristä romut, jotka olivat tilauksessa olleet. Uusi hurtan takki, ruokasäkki,vähän raakaa ruokaa. Pentu ei aristellut vieläkään lattiaa, ei mitään muutakaan liikkeessä ja loppujen lopuksi myyjä, joka sattuu olemaan naapurini, tahtoi pitää Linkin kaverina työpäivän loppuun asti.

Poitsu oli kuulemma käyttäytynyt tosi hienosti ja hurmannut asiakkaita oikein huolella! Lie sitten, mikä on oikea totuus, mutta hyvä että oli hyvin mennyt. Hieman orpoahan sitä oli ilman koiraa olla.

Huh huh, kamerassa olisi vielä kuvat Lahti KV:stä ja muista riennoista, mutta mitään en ole saanut purettua pois. Syytettäköön siitä AC4:sta, joka taas herätti pienen konsolipelaajani horroksesta.