Erittäin Hyvä (ellei täydellinen)

Meidän lauantaiaamu alkoi aikaisin. 5.35 starttasi auto kohti Asikkalaa ja sieltä sitten Nokialle. Autosählingit järjestyivät vasta edellisenä päivänä yllättävien muutosten takia, joten olin vähällä heittää itse kirveen kaivoon. Kaiken kruunasi vielä yksinkertainen väsymys kevyestä 45h työviikosta. Onneksi kuitenkin ihana äitini pelasti meidät kadotukselta ja antoi auton lainaan. Koira sai kehuja käytöksestään autossa ja mitä mainioin matkakaveri tuo olikin. Ensimmäiset 100km jaksoi tuijotella ikkunasta, mutta kävi pian nukkumaan.

Nokialle matka taittui yhden pysähdyksen taktiikalla. Löydettiin paikalle eksymättä, ja sain vielä hyvän paikan autolle. Lähteminen tulisi olemaan kohtuullisen helppoa. Autossa nopeasti pakkailin kimpsut ja kampsut kasaan. Sitten suunnistettiin etsimään kehää ja kummastelemaan kehien pieneyttä. Olisi ehkä voinut olla hieaman isompia, vaikka bortsukehä olikin ihan ok kokoinen - tosin alusta oli epätasainen ja nurmi pitkää.

Paikalla Linkki oli levoton, sekä siihen oli äärimmäisen vaikea saada kontaktia. Tuntui, kuin levottomuus oli purkautumatonta energiaa. Linkki on ollut vähän vähemmällä liikunnalla viimeviikon, kun töiden jälkeen voimat ovat olleet aika vähissä. Eikä treenaamassakaan olla käyty. Mustutuksena itselleni, voitaisiin taas lähteä opettelemaan rauhoittumista erilaisiin paikkoihin. Nytkin löytyi niitä hyviä hetkiä, joista pääsi palkkailemaan.

Kehä meni ripeästi eteenpäin ja minun onneni, kun on uroskoira. Päästiin kehään hyvissä ajoin kolmen muun koiran kanssa - Linkki joukon viimeisenä. Ravi oli hieman tuntematon käsite tänään bortsulle. Kehä oli pieni, niin en saanut kunnolla vauhtia tai aikaa saada koiraa kunnon raville, kun kierrokset loppuivat kesken.

Yksilöarvostelussa Linkin maltti meinasi loppua kesken, kun tuomari seisotti todella pitkään. Junnulla oli tylsää, jolloin se näki kaiken ja pää kääntyili sinne tänne ja muutamaan kertaan jouduin liikuttelemaankin koiraa. Hämmennykseni oli suuri, kun sieltä kuitenkin tuli EH! Kilpailuluokassa jäätiin toiseksi, kun toinen uros oli saanut ERIn. Mutta tämä riittää meille, arvostelu oli koiran näköinen.

"Nuorekas mittasuhteiltaan hyvä uros, joka on rungoltaan vielä kovin kapea ja kevyt. Kallo-osa saisi olla voimakkaampi. Oikea pään profiili, hyvä selkä, riittävä raajaluuston voimakkuus. Niukat etukulmakset, hyvät takakulmaukset. Hyvä takapotku, etuaskel jää vajaaksi. Oikea karvanlaatu. Energinen, vauhdikas olemus." EH AVK2

Meidän näytteluramme siis voi hyvillä mielin jäädä tähän, kun se pakollinen on käyty. Ehkä jossain vaiheessa, jos saadaan oikeus kilpailla käyttöluokassa, sinne voi mennä. Mutta me siirrytään mieluummin toisten haasteiden pariin, kun ei tämä näyttelytouhu ole meidän juttu.

Ennen kotiinlähtöä löydettiin näyttelypaikan vierestä nurmialue, jolla heiteltiin hieman palloa ja tehtiin pieni pätkä tokoa. Siinä oli koira josta minä tykkään - keskittynyt, rauhallinen ja töitä tekevä. Loppumatka painetiinkin yhtä kyytiä takaisin Hämeenlinnaan koiran nukkuessa kerällä.