Loppu

Aika lyödä tämänkin blogin luukut kiinni ja sanoa kiitos näistä vuosista. On väärin kirjoittaa blogia, jonka päätähti siirtyi muualle. Olosuhteiden pakosta Link vaihtoi kotia oikeanlaisen ihmisen luokse. Täällä se on ollut stressaantunut vilkkaasta kaupunkiympäristöstä, sekä lapsesta. Lisäksi Link ei ole minulle ideaalein koira ohjata. Vaikka sydän on palasina, tiedän, että ratkaisu oli koiran kannalta oikea.

Link pääsi ihanan ihmisen luo ja kun kävin koiraa katsomassa, niin vastassani oli koira, joka oli ottanut vähän massaa, sekä rentoutunut. Päätös oli siis oikea, tiesin sen sisimmässäni jo silloin, kun Link tuli takaisin viikon mökkilomalta. Se oli ihan erilainen. Nyt sen on hyvä olla ja toivottavasti tapaan Linkkiä jatkossakin.

Päätin myös, että tämän blogin kirjoittaminen saa riittää ja Luxin touhut siirtyvät seuraavaan blogiin, jota olen tässä hiljaisuudessa kirjoitellut. Tervetuloa Lux mentis, Lux orbis.

Maaliskuu

Tottisviikonlopun jälkeen on syttynyt täysin uusi into treenaamiseen. On mukava oppia ja oivaltaa uusia asioita, sekä todeta ettei se oma koira olekaan mahdoton. Oppimisen ilo on mahtavaa. Sekä se tekemisen meininki, jonka saa, kun vihdoin ymmärtää hieman enemmän.

Hirveän paljoa ei olla menty eteenpäin liikkeissä, mutta olen itse opetellut palkkaamaan ja lukemaan koiraani, sekä jaksottamaan treenejä muistaen kehut ja vapautuskäskyt. Luxin kanssa ollaan tehty todella paljon perusasentoa, sekä siinä aktivoitumista. Sen lisäksi ollaan pyöritti paikallaan ja haettu takapäänkäyttöä, kun se on meinannut vähän unohtua. Vaikeita päivinä ollaan tehty suoraa pätkää seuruuttaen ilman perusasentoja. Itselleni on tärkeä tunnistaa se, milloin koira on toiminta-alueella ja vastaanottavainen käskyihin ja milloin sillä menee kaikki ohi. En myöskään voi vaatia siltä mitään, jos se ei kuuntele minua.

Olemme keränneet alle hiljaisia treenejä, vahvistaneet laumapalkkaa, sekä ruokaa. Olen havahtunut siihen, että Luxin kanssa treenaaminen on kivaa. Onnistuin muodostamaan koko treenistä itselleni konfliktin ja pelon sitä ääntä kohtaan. Oli helpotus tajuta, että minä tuotan sen äänen, koska rakennan välillemme koko ajan konfliktia.

Totinen tottisvääntö on myös vaihdettu useammin temppujen opetteluun. Lux alkaa hallita jo kurre -asennon, joka on yksi Linkin lemppareista. Kestoa liikkeeseen lisätään pikku hiljaa, kun lihakset kehittyvät. Yllättävän vähän aikaa siltä meni oppia moinen temppu. Lisäksi Lux on opetellut kuolemaan ja kumartamaan. Se nauttii todella paljon tästä ei-vakavamielisestä puuhailusta ja samalla saa laittaa itsekin aivoja vähän pois päältä ja pitää vaan kivaa.

Link puolestaan on hakenut perusasennon paikkaa samalla treenillä kuin Lux. Bordercolliella on edelleen järjetön kiire edetä hirveää tahtia eteenpäin. Hieman sen seuruun paikka on rauhoittunut, eikä se keuli niin paljoa. Lisäksi Linkin kanssa ollaan tehty kaukoista seisomaan nousua tehostettuna, sekä Link on opetellut pyörimään itsensä ympäri molempiin suuntiin kaukokäskynä. Selkeästi se tarvitsee lisää treeniä peruuttamiseen, koska peruutustreenit on unohtuneet jonnekin harmaalle alueelle, eikä tyyppi muista enää mitä peruutuskäsky tarkoittaa.

Olen myös laittanut tokokoiraani epämukavuusalueelle ja seuruuttanut sitä oikealla puolella. Lisäksi Link on hoitanut lapsen viihdyttämistä kierimällä maassa ja näyttämällä akselin ympäri pyörimisiä molempiin suuntiin. Kurre-asento on ollut myös ylläpitävässä treenissä.

Olemme myös vierailleet jäällä useammin kerran, sekä saaneet seuraksi Paimenlauman Cicaroa ja Caramelia. Link kävi myös kokeilemassa vetohiihtoa osoittautuen myös lahjakkaaksi suksien vetäjäksi.

Käyttöohjeita metsästämässä

2.-4.2 vietettiin Kouvolassa Luxin kasvattajan hellässä huomassa. Tykkään olla harvoissa paikoissa, mutta tuolla nautin oikeasti olla. Nukun hyvin, ja rauhassa. Koko reissu aloitettiin sillä, että kävelin ensin Luxin kanssa 4km juna-asemalle, koska bussit lakkoilivat. Henkilökohtaisesti olin kauhuissani, sillä viimeisestä junareissusta koiran kanssa on kulunut tuhottoman paljon aikaa. Linkin kanssa olisinkin tiennyt mitä odottaa, mutta Lux on siitä hauska, että sen reagointia en osannut veikata. Onneksi kyseessä on kuitenkin tasapainoinen tyyppi, joka veti levyksi lattialle jo asemahallissa. Juna oli tupaten täynnä jos jonkinnäköistä kulkijaa, enkä saanut meille edes ison koiran paikkaa. Sinällään ihan kiva, Mikkeliin asti siinä paikalla oli kaksi setteriä. Lux käyttäytyi hyvin junamatkan, ja asemallakin repesi vain liitoksistaan kasvattajan nähdässään.

Perjantaina käytiin pienellä porukalla tekemässä tottista ja olin itse hyvin jäässä. Niin matkasta kuin sään kylmyydestäkin. Luxin kanssa pureuduttiin lähinnä koko viikonloppu ongelmaan ääntely ja meidän kahden välinen konflikti, jonka olin onnistunut luomaan. En hirveästi ole tuota koiraa treenaamalla treenannut, kun en ole saanut sen äänenkäyttöä hallintaan mitenkään.

Lauantaina saapui paikalle Luxin veli ja sisko, joilla oli suhteellisen saman kaltaisia ongelmia, sekä samanlaista luonnetta. Saatiin monta hyvää treenipätkää alle, todella äänettömiä suorituksia. Lopun kaiken saaliskin alkoi sieltä heräilemään ja tuottamaan koiralle ääntä. Ja lopuksi en ollut itsekään enään tekemisessä kunnolla mukana, kun miltei 10h päivä alkoi tuntumaan lähinnä ydinjäätymiseltä.

Luxin veli omistajineen jäi seuraamme yökylään. Hirveän hiljaista oli talossa, vaikka sieltä löytyi kaksi vierasta junnukoiraa, sekä Piian oma lauma. Sunnuntai aloitettiin hitaasti ja mentiin hallille kymmeneksi. Luxin treenit keskitettiin lähinnä äänen hallintaan, sekä minun omaan mielentilaani. Lopuksi tehtiin kiva treeni, jossa pidettiin koira koko ajan toiminta alueella ilman ylilyöntejä. Oli mukavaa.

Takaisin saatiin kyyti äidiltäni ja Lux joutui matkustamaan ekaa kertaa ikinä auton takarontissa ilman häkkiä tai koiraverkkoa. Mutta hyvin se pysyi paikallaan.  Viikonlopun aikana tuli myös tutuksi koirakärry. Sopeutuvainen tyyppi. Harmillisesti kuvia ei reissussa päässyt kertymään, sillä halli oli niin pimeä, että minun kalustollani siellä ei saa mitään aikaiseksi.

Vuoden aloitus

Me olemme aloittaneet vuoden 2018 kerrostalossa asumalla. Luultavasti tämä on asumismuoto, joka säilyy pidempäänkin. Link on vanha konkari asumaan tällaisessa talossa ja sen ainoaksi ongelmaksi ovat tulleet liian pitkät tassukarvat. Se arastelee vähän kulkemista käytävässä, koska tassut liukuvat. Yllättäen sakset ovat vain vielä hukassa. Muuten bortsu on ollut kuin kotonaan, se ei turhia stressaile sisätiloissa.

Ulkona puolestaan reaktiivisen koiran heikkoudet tulevat esiin. Link näkee kaiken, mutta se alkaa pikku hiljaa siedättymään ihmis-, koira- ja autopaljoudelle, sekä reaktiot eivät enää ole suuria. Olen myös ollut tarkka sen kierrosten kanssa. Jos kierrokset nousevat pilviin, laitan koiran rauhoittumaan ja keskittymään muuhun asiaan, josta voin palkata sen. Olen valinnut kriteeriksi istumisen ja palkkaillut koiraa niin kauan, kun takamus pysyy maassa. Se on saanut rauhassa katsoa kiihdyttäviä asioita, mutta ei kuitenkaan jäädä tuijottamaan niitä. Selkeästi haastavimmat asiat on haukkuvat koirat, etenkin tilanteissa, joissa kävelytie on ahdas keräytyneestä lumesta. Työstetään.

Treenit bordercollien kanssa hihnakäyttäytymisen lisäksi ovat olleet lähinnä paikkiksessa. Virikkeellinen kerrostalolähiö tarjoaakin mainion treeniympäristön projektillemme. Päätin, että opetan paikkiksen kokonaan uusiksi tällä tavalla, eikä kokeeseen mennä enää kokeilemaan miten se nyt tällä kertaa sattuisi toimimaan. Linkki tarjoaa hyvin automaationa pään laittamista maahan, sekä luopuu jo hyvin isommastakin häiriöstä. Tähän mennessä n. 5sek auto/ihmis/koirahäiriössä, sekä tiheämmällä palkkauksella pystyy myös toistoihin ilman kropan nousemista.

Minulla on myös tapana suoda kummallekin koiralle spesiaaliaikaa noin kolmesti viikossa. Linkin tämän viikon treenit ovat painottuneet lähinnä eteenmenoon, sekä jääviin. Jäävissä ehdottomasti istuminen on heikoin, sillä tyyppi jää edelleen satunnaisesti vietereilleen. Myös maahanmenoissa se on alkanut huijaamaan ja jää kyynärät hieman ilmassa olemaan. Olen tehnyt jääviä ihan kuuntelutreeninä, sekä myöskin panostaen yhteen käskyyn kerralla. Tässä on vielä työsarkaa, mutta nopeista istumisista olen päässyt palkkaamaan paljon. Eteenmenoa olen aina sanonut, etten opeta pallolla, mutta kappas, kun se pallo treeniin eksyi. Ainakaan vielä en havaitse ongelmaa. Link on juossut pallon perään, juossut kuolleelle palkalle, sekä muutaman toiston niin, että palkka on minulla. Tähän tarvisin apparin viemään palloja kentän päätyyn.

1v 2kk

Luxin hain kotiin lauantaina 6.1. Likan juoksuhoito oli mennyt hyvin. Olin hieman kauhuissani millainen tyyppi sieltä tulee takaisin. Lux on kuitenkin kerännyt koiralaumassa huomattavan paljon itsevarmuutta, sekä se on edelleen tasapainoinen ja mainio tyyppi. Se epävarmuuteen taipuvainen koira, jonka jätin juoksuisena kasvattajalle puhkesi kukkaan juoksujen jälkeen.  Itsevarmasti koira asteli niin ennalta näkemättömän kerrostalon (se ei siis ole käynyt missään kerrostalossa) käytävät, asettui hissiin (näissäkään ei ole käyty) ja käyttäytyi seuraavan päivän lenkillä niin kuin mikään ei olisi pikkukylästä muuttunut. Lux ohittaa nätisti, kulkee kauniisti ja on muutenkin hirmu mukava lenkkikaveri.

Luxin kerrostaloon sopeutuminen ei siis vaatinyt mitään sirkustemppuja. Koko laumalla kulkiessa käytäväkohtaamiset on vielä vähän jänniä, mutta enimmäkseen se johtuu siitä, että molemmat tahtovat moikata kaikkia. On meille sattunut vastaan jo irtokoira rapussakin. Onneksi tyyppi tajusi oman parhaansa nähdessään kolme kertaa isommat koirat.

Luxin kanssa on palattu myöskin pikku hiljaa treenirintamalle. Kun vein neiti koiran kasvattajalle, käytiin hallilla treenaamassa ja sain paljon enemmän työkaluja tämänkaltaisen koiran rakentamiseen. Koiran jäädessä kasvilaan sain selkeytettyä ajatuksiani tyypin treenaamisesta ja niistä kriteereistä. Ennen kaikkea pois kaikesta kiireestä, mitä on mukamas ollut.

Lux hahmottaa perusasennon selkeästi, sekä hakeutuu siihen kiihkeästi. En halua seuraavaa eteenpäin puskevaa koiraa, vaan aloitamme Luxin kanssa seuruun taaksepäin. Raskasrakenteisempi saksanpaimenkoira on huomattavasti hitaampi kuin siro ja nopealiikkeinen bordercollie, joten saan rauhoittaa huomattavasti ohjaamistani ja liikkumistani. Luxin kanssa olemmekin ottaneet ihan säännöllisesti perusasennon pyörittelyä, sekä askeleita, useampiakin taakse päin. Vielä se menee todella paljon imuttamalla, mutta olen myös irroittanut sitä kädestä ja palkannut hiljaisista suorituksista. Eteenpäin ei juurikaan olla menty ollenkaan.

Jäävissä siirsin koiran oikeaan käteen kiinni, sekä peruutukseen. Lux treenaa jokaista vaihtoa tasapuolisesti, tai ainakin pyrin siihen. Sillä on ohjelmassa niin istu, seiso kuin maahan vaihdot, joista tällä hetkellä seisominen on kaikista haastavin. Koira menee ihan ihme mutkalle, kun se ei oikein tiedä istuisiko, makaisiko, seisoisiko vai jatkaisiko matkaansa kasuaalisti. Kuitenkin asennon vaihdot onnistuvat kaukoissa ihan hyvin.

Lux on myös hömpsytellyt oikean puolen perusasentoa, sekä siellä puolella seuraamista. Vaikka se ei vielä ole kovinkaan kaavoihin kangistunut tokokoira, meinaa oikean puolen tekeminen olla silti vaikeaa. Olen yrittänyt muistaa tehdä myös niitä juttuja säännöllisesti.

Helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna hyppäämme junaan ja ajelemme pentutapaamiseen Luxin kasvattajan hoivaan. Saa nähdä millaisia oppeja viikonloppu tuo tullessaan.

Vuoden 2018 tavoitteet

Olen paininut "Mitä asetan tavoitteeksi vuonna 2018" -kysymyksen kanssa, enkä ole edelleenkään yhtään varma siitä, mitä haluan. Olisi siistiä listata taas paljon tuloksiin painottuvia tavoitteita, mutta luulen, että vuosi 2018 tulee varmasti olemaan hyvin heikko tuloksiltaan. Kisahalukkuutta syö kaksi keskeneräistä koiraa, sekä SPKL:n uusi lisenssisysteemi, joka ei ainakaan minua henkilökohtaisesti kannusta kisaamaan. Toisaalta haluaisin pitää vähän kevyemmän vuoden.

LINK:
★ Paikkamakuu kondikseen (pää maassa makuu)
★ Hihnakäytös/ohitukset
★ BH:n seuruukaavio (enemmän hihnatreenejä)
★ Canicross
★ Agilityä
★ Silmä/polvitarkki

LUX:
★ Tokon alokkaan liikkeet kuntoon
★ Ruutua, noutoa, sekä eteenlähetystä
★ BH:n seuruukaavio
★ Rally-Tokoa
★ Canicross
★ Jälkeä
★ Harrastus-H:n metsästys
★ Viralliset luustokuvat (ehkä, saattaa venyä 2019)
★ Silmä/polvitarkki

MINÄ:
★ Suunnitelmallisia treenejä
★ Uusia treenipaikkoja/kavereita
★ Ryhmäpaikka jossain lajissa (mielellään kummallekin koiralle)
★ Armollisuutta, järkevyyttä ja omaa hyvinvointia

Ei mitään maatakaatavia tavoitteita. Tahdon vuodesta rennon, mutta tahdon tehdä enemmän kuin viimevuonna. Olen vuoden alusta seurannut meidän liikkumisia koirien kanssa, osallistuin #tassutellen1000 -haasteeseen, mutta luultavasti kilometrejä kertyy enemmänkin vuoteen. Tahdon myös antaa kummallekin koiralle omaa aikaa kanssani, meinaten niin yhteisiä treenejä kuin lenkkejäkin. Yritän pitää mahdollisimman tasapuolisesti koiria mukana, ettei se tule menemään niin, että Lux pääsee aina mukaan, koska on helpompi. Samalla tavalla Linkillekin tekee hyvää kulkea sille haastavissa olosuhteissa mukana.

2017 tavoitteiden läpikäynti

Olen naureskellut vuoden tavoitteita. En tiedä onko tämä ihan oikeasti hauskaa vai surkuhupaisaa? Vuosi on ollut tunteiden vuoristorataa, kun on opetultu uutta kahden uuden tyypin kanssa. Mutta lähtökohtiin nähden tunnun onnistuneeni. Luxin tulo oli sattuman kauppaa ja olin asennoitunut elämään vuoden yhden koiran ja lapsen kanssa. Lopun kaiken Luxille ei tullut tavoitteita listattuakaan, mutta epävirallisena sen kanssa on ollut ottaa arki haltuun. 

Yllämainitussa ollaankin onnistuttu hyvin. Lux on arjessa helppo koira. Se kulkee siivosti hihnassa, se on nätisti kotona yksin. Varsin huomaamaton saksanpaimenkoiraksi. Lux on treenannut hieman tottisjuttuja ja se astuu laumaan kuin laumaan nätisti. Se ei uhoile ja kunnioittaa muita. Se on varsin tasapainoinen ja näppärä koiralapsi. Ja hirmuinen ikävä sitä on, kun tyyppi on juoksuhoidossa kasvattajan kanssa. Se on ottanut koko perheen sydämen haltuunsa ja uskomattomin suhde on tuon pienen ihmislapsen ja koiran välillä.

Linkin tavoitteet tälle vuodelle oli: 
★ TK1
Käytiin kaksi alokkaan koetta, jotka molemmat kaatuivat paikkamakuuseen. Vuoden kisauksilla siis plakkarissa 2x ALO3.

★ BH
En oikeastaan luonut tälle ajatustakaan. Link treenasi kaupan edessä norkoilua, mutta muuten BH:n eteen ei ole tehty mitään.

★ Silmäpeilaus & polvitarkastus
Tarkit jäivät ensi vuodelle. Ajattelin samalla kertaa käydä tsekkauttamassa Luxinkin silmät/polvet.

★ Runsas naksuttelu
Tästä ei oikeastaan ole muistikuvaa. Hiukan ollaan naksuteltu, ei mitään suurempaa projektia. Silti kuitenkin hävettävän vähän ollaan tehty naksun kanssa hommia.

★ Ruokinta balanssiin
Ruokinta on mielestäni ihan ok kantimissa, tai ratkaisut siihen on selvillä. Tilasin M&M:n alesta Linkille Planet pet Society Active sapuskaa HHC:n rinnalle. 

★ Yksi päiväreissuvaellus
Päivävaellukselle ei olla keritty, lähinnä pennun astuessa kuvioihin ei viitsinyt pidemmälle vaellukselle lähteä.

★ Terveenä pysyminen, koirakontaktit, treenit
Terveenä pysyttiin kummankin koiran puolelta. Lux on käynyt hakemassa rokotteet ja Linkki ei ole lekurilla vieraillut. Koirakontaktit on aikalailla jäänyt ohituksiin. Leikkitreffejä ei oikein ole pidetty. Lux on miitannut veljensä, sekä Nari-collien. Link puolestaan alkuvuodesta treffasi Leenan paimenlaumaa. Treeniporukka löydettiin loppukesästä hetkeksi ja oli mukava käydä treenaamassa uusien ihmisten kanssa. Vähän jäi käteen ja harmillisesti treenitkin loppuivat nopeasti. Treenikerrat jäi hävettävään 4krt.

Kokonaisuudessaan ei onnistuttu oikein missään. Tosin muuttujana tosiaan oli Lux. Joka on tuonut elämään paljon ja vähän lisää. Yhden koiran kanssa elo tuntuu nyt hirmu tylsältä. Kyllä tämä kaksi koiraa on enemmän mun juttu, kuin yksi. Ne liikuttavat toisiaan, ne purkavat toisiltaan virtaa ja niitä on muutenkin kiva katso touhuilemassa. Lisäksi ne on ihan erilaisia persoonia ja niiden kanssa on hauska touhuta.

Omat tavoitteet:
★ Palautuminen ja kuntoutuminen, terveellisemmät elämäntavat
Elämäntavat on paremmassa jamassa kuin vuoden alussa. Kroppa alkaa pikku hiljaa olemaan entisensä, vaikka aikaa se on ottanut. Olen kuitenkin ylpeä itsestäni, että olen löytänyt liikunnan ilon uudestaan ja etenkin säännöllisyyden! Ja hyvän ruokailun.

★ Organisointi, oman jaksamisen tiedostaminen
En koe täyttäneeni tätä tavoitetta täysin, sillä itsetutkiskelu ja oikeiden välineiden löytäminen on edelleen kesken. Mutta parempaan suuntaan on menty.

★ Blogin pitäminen hengissä
Tämä tulee olemaan järjestyksessään 25. postaus, joten se on jo postaus enemmän kuin viimevuonna. Hieman surkuhupaisaa, mutta hengissä kuitenkin. Edes joten kuten!

Nyt aletaankin miettimään ensi vuoden tavoitteita. Toivottavasti ensi vuosi on aktiivisempi kuin tämä vuosi - koira, sekä kaveririntamalla. Uskon muuton edesauttavan asiaa. Ehkä ensivuoden alusta voitaisiin alkaa seurailemaan kulujakin jonkin verran. 

Aikuinen nainen mä oon

Lux teki meille jouluyllätyksen, eli tyyppi aloitti ensimmäiset juoksunsa 1v 8pv iässä. Onhan niitä odoteltukin ja musta on tuntunut, että Lux on tehnyt juoksuja jo paljon pidempäänkin. Taisin viimeksi sanoa, kun tyyppi oli 8kk, että jo on ihme jos ei juoksut viikon sisään ala. Eihän ne alkaneetkaan. Tiistaina koirien leikki oli erilaista, ja Linkki kulki nenä kiinni Luxin takamuksessa. Päivemmällä lattialla oli tippa verta.

Ilmoitus kasvattajalle ja tuumaus, että hei, me tullaan kylään ja Lux jää viettämään menkkapäiviään kasvilaan. Starttasin auton keskiviikkona Kouvolaa kohden. Lux ei ihan hirveästi ole viettänyt tunteja autossa, mutta Mikkelin kohdalla oli pakko tarkistaa, että muistinhan ottaa koiran mukaan. Se ei ollut äännähtänytkään koko matkan aikana, eikä tyyppiä näkynyt taustapelistäkään. Kyllähän se oli mukana.

Lux asettui kasvattajan laumaan hyvin ja otti paikan nopeasti kodikseen. Onhan se syntynyt siellä ja elänyt muutenkin elämänsä ensimmäiset kuukaudet. Käytiin iltasella hallilla vielä illasta ja pääsin kokeilemaan hieman erilaista koiraa, mitä kumpikaan omistani on. Tuntui, kuin olisi ohjannut valtamerilaivaa, kun kaveri oli niin iso.

Sain oman koiran kanssa toimimiseen lisää palautetta ja varmuutta. Oikein harmitti jättää Lux juoksuhoitoon, kun olisi nyt intoa treenata. Tietää miten ongelmakohtia lähtee työstämään. Mulla on kyllä vakaana ideana lähteä useammin kasvattajan kanssa treenaamaan, kunhan saadaan muutto pois alta.

Koti on hiljainen yhden koiran kanssa, etenkin, kun koira on huomaamaton Link, joka lojuu vaan jossain. Link etsiskelee Luxia jonkin verran, vaikka mitenkään läheiset välit koirilla ei ole. Onneksi on kuitenkin toinen koira tässä, jotta pääsee edelleen harrastamaan ja nauttimaan koiranomistajan huveista. Helpompaa on myös toteuttaa joulu, uusivuosi ja muutto, kun on vain yksi koira. Joten sinällään Lux ajoitti juoksunsa hyvin.

Kotimatkalla auto kuitenkin päätti hajota, ja olin jumissa mörön takamuksessa melkein kolme tuntia. Kotiin kuitenkin pääsin, erisia on kuitenkin se, millä auto saadaan kotiin. Ei kestänyt Honda tuota reilu 500km ajomatkaa kokonaan.