Kyläluutut iskee

Huh huh. Tänään oli hieman ajopitoinen päivä. Töistä kotiin päästyäni käytin nopsakasti Linkin, ennen kuin purin auton ja pakkasin koiran mukaan. Oli paimen vähän hämillään, että minne sillä mammalla nyt tuommoinen kiirus on. Autoa vaihtamaan, tietenkin. Viikonloppuna on pesti Asikkalassa; kissavahdiksi nimittivät. Bonuksena tähän duuniin sain käyttööni äidin auton, johon oli kivasti tankattu tankki täyteen.

Äiti ei lämmennyt koiralle sisällä, niin Linkki jäi odottelemaan hetkeksi autoon, kun rupateltiin kuulumiset läpitse ja kerrattiin mitä pitää tehdä ja milloin. Sitten vain vaihdettiin kamat ja koira autosta toiseen ja otettiin suunnaksi Lappila. Tarkoituksena oli mennä tapaamaan Räyhähenki-poppoota, sekä vanhaa tuttua. Omistaja ehkä vähän jännitti, kun paikalla olisi lapsia, kissoja, koiria... Kaikkea mahdollista sorttia.

Linkki käyttäytyi yllättävän hyvin. Suurimman osan ajasta pidin kuitenkin pomppuisaa kiinni, jottei teloisi lapsia tai kissaa tai itseään. Linkki kuitenkin käyttäytyi yllättävän hyvin. Kissa sitä hämmensi (vaikkakin käyttäytyi hyvin) ja pienen pienen pieni kääpiöpinserin pentu aiheutti myös hämmennystä. Ei oikein Linkki tiennyt miten pitäisi suhtautua lelun kokoiseen koiraan. Ei kyllä osannut omistajakaan tehdä mitään. Oli siinä ohjelmaa, kun bernineidillä oli tärppipäivätkin meneillään. Pah, ja Linkki on keksinyt neitokaisten pissojen lussuttamisen. Nomnom. Taisimpa nähdä sen jo vähän merkkailevankin, mutta jalka on liimattu kiinni. Kyykkypissaus on parasta.

Lapsia kohtaan, etenkin pienintä, Linkki oli varovainen. Ei sählännyt juuri, kun ymmärsi hennon ihmislapsen vieressä. Isompien lasten kanssa pentu pysyi hyvin tyynenä niin kauan, kun lapsikin oli tyyni, mutta epävarmuus ja nopeat liikkeet saivat pennun innostumaan vähän liikaa välillä. Ketään ei kuitenkaan sattunut ja ehkä Linkki jätti ihan hyvän kuvan itsestään lapsille. Ainakin pojalle teki hyvää olla vähän pienempienkin lasten kanssa. Ensimmäinen kunnon lapsikontakti sitten... Ties minkä.

Me kiitetään Erikaa kahvikupista ja erilaisesta mahdollisuudesta opettaa pikku mustaa tavoille. Oli mukava käydä juomassa kupponen kahvia ja nauramassa pitkästä aikaa sellaisessakin paikassa, mihin koira on tervetullut kaikesta huolimatta!