Ehdottomasti kesän paras maanantai!

(auttamattomasti olen myöhässä t. laiska bloggaaja. 

tämä siis koskee 7.7. maanantaita)

Haikeudella muistelen maanantain hyvää fiilistä, mahtavia ihmisiä ja upeita koiria. Maanantai ei tuntunut yhtään maanantailta ja sunnuntai-iltana pieni jännitys kipristeli mahassa, kun tiesin, että Maija tulee Hämeenlinnaan! Yhteiset treenit Maijan ja Katjan kanssa ovat oikeasti odottamisen arvoisia. Samalla jännitti, että miten Linkki suhtautuu, kun se oli viettänyt vapaan mökkiviikonlopun viihdyttämässä kavereitani.

Veneillessä junnu oli kuulemma käyttäytynyt hyvin, ollut oma hurmaava itsensä ja rakastanut paljon. Nukkunut ja ollut kuin kotonaan vieraissa paikoissa. Päässyt grillaamaan ja leikkimään kahden koiran kanssa, sekä näyttänyt koiraelämän parhaita puolia niitä kaipaaville. Junnusta pidettiin, ja oli ilo kuulla, että sille osattiin pitää kuria, eikä se kussut ketään linssiin. Muutenkin hurmaava oma itsensä, eikä ollut yhtään väsynyt reissusta, vaikka odotin kotiin puolikuollutta bortsua.

Mitä siihen mahtavaan maanantaihin taas tulee, niin huh huh. Vähän keskipäivän helteiden jälkeen luut raahattiinkin nurmikentälle, jossa oli kaikkien onneksi varjoa. Katjalla oli mukanaan issikat Isla ja Tuike, sekä auspai Lumo. Maija oli tullut aussiepowerilla mukaan, eli Kida ja Nauru kurkistelivat luukusta.

Linkki teki ekassa setissä vaan kevyttä höntsäilyä, pikkuisen perusasentoa, seuruuta ja muuta diipadaapailua. Myös paikkamakuun se teki muiden kanssa rivissä, palkkailin sitä kohtuu tiheästi (ei välttämättä olisi tarvinnut) rauhallisesta makuusta. Lopun kaiken palkkailin sitä, että odotteli rauhassa häiriöstä huolimatta. Toiseen settiin Linkki teki liikkuroidun alokasluokan, joka sai meikäläisen karvat nousemaan pystyyn. Koitin kertoa Maijalle, ettei se osaa! Se on pentu vasta, eikä sille ole koskaan tehty mitään tuommoista. Onneksi kitinöitäni ei otettu huomioon ja Linkki sai tehdä liikkuroidun alon lyhennetyllä seuruulla.

Luoksepäästävyydessä se oli ihan valmis rakastamaan Maijaa, mutta toisella kertaa jäi aloilleen ja tämä hoidettiin loppuun nätisti namiavulla.

Vapaassa seuruussa Linkki oli oma tavallinen superitsensä. Käännöksessä se vaan hieman aukesi ja meinasi jättää viimeisen perusasennon hakematta. Muuten se oli mainio.

Liikkeestä maahanmenossa annoin tosi vahvan vartaloavun, vaikka koira ei olisi tarjonnut sitä. Ei meinannut nousta enää sivulle.

Luoksetulossa jäi hyvin, ja tuli nätisti. Heitti ehkä hieman liian pitkän lenkin takaa sivulle.

Liikkeestä seisominen tehtiin kahteen kertaan, kun minä aivopiereskelin ja palkkasin koiran ennakoinnista. Toisella kertaa vapautin suoraan seisomisesta.

Kokonaisuutena Maija bongasi virheitä; käskytän myöhään, en luota koiraan ja annan sille turhia apuja. No, tottahan tuo on joka sana.

Loppuilta vietettiinkin Katjan luona metsälenkkeillen ison koiralauman kanssa, ja pääsi tassukansa pulahtamaan järveenkin pariin otteeseen. Lauma toimi hyvin ja ylimääräisiltä kärhämiltä vältyttiin. Linkillä oli superhauskaa Naurun kanssa, eikä koira kadonnut uidessakaan mihinkään kauemmas.

Sen jälkeen käytiin kaupassa, ja Linkki joutui hengaamaan Kidan ja Naurun kanssa takarontissa. Kida oli täpäkkänä ja laittoi nuorukaisen kuriin. Ei hirveästi poika rehannut autossa. Kauppakäynnin jälkeen päästiinkin itse asiaan ja kohokohtaan; paskanjauhamiseen sekä grillaamiseen. Omnomnom! Kyllä maha kiitti ja mieli lepäsi, aivan mahtavia ihmisiä molemmat, mahtavia koiria ja mahtavaa ruokaa!

ps. postauksen kuvista saadaan kiittää ihanaa Maijaa!